IAET-kassa ruuhkautunut hakemusmäärän kasvun myötä

IAET-kassassa uusien hakemusten määrä kasvaa jatkuvasti. Marraskuussa uusia hakemuksia tuli 537, joulukuussa 579, tammikuussa 1291, helmikuussa 1578 ja maaliskuussa (27.3.) mennessä 1831.

Uusia ja jatkohakemuksia on tullut kaikkiaan tammikuussa 5670, helmikuussa 6222 ja maaliskuussa (27.3. mennessä) 5897.

Käsittelyaika on edelleen noin 10 viikkoa, mutta pitenee todennäköisesti jonkin verran suuren hakemusmäärän vuoksi. Jatkohakemukset käsitellään noin viikossa ja ne ovat tavoiteaikataulussa. Käsittelyajan venymiseen ovat vaikuttaneet uusi käsittelyjärjestelmä sekä hakemusten määrän voimakas kasvu ja näiden edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus.

Vajaa 80 prosenttia uusista hakemuksista on epätäydellisiä ja niihin joudutaan hankkimaan lisätietoja. Tämä vie aikaa ja hidastaa käsittelyä. Jos hakemusten laatua saadaan parannettua, käsittely nopeutuu olennaisesti. Lisätietojen kysyminen ei johdu kassan linjasta vaan työttömyysturvalainsäädännöstä sekä kassan valvovien viranomaisten ohjeista ja -määräyksistä.

Työttömäksi ilmoittautuminen
Irtisanottujen ja toistaiseksi lomautettujen pitää ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä työttömyys-/lomautuspäivänä asuinpaikkakuntansa työ- ja elinkeinoministeriöön. Jos Sinut on lomautettu määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, varmista työnantajaltasi, pitääkö Sinun ilmoittautua henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon vai hoitaako työnantaja asian yhteisilmoituksella. Varmista myös, että työnantajasi tietää, minkä työttömyyskassan jäsen olet. Jos lomautetulla on yritystoimintaa (ml. maa- tai metsätalous) tai keskeneräisiä opintoja, pitää työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautua itse.

Päivärahan hakeminen
Päivärahahakemuksen saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai tulostettua osoitteesta www.iaet.fi, josta löytyy myös lomakepohjat tarvittaviin liitteisiin. Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Hakemuksen käsittelyä helpottaa, jos se lähetetään työnantajan kirjekuoressa.

Päivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta aina jälkikäteen neljän (4) kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi ja ehdottomasti kannattaa kuitenkin toimittaa IAET-kassalle jo ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen.

Jatkohakemuksen saat postitse kotiin, kun työttömyyskassa on vastaanottanut ensimmäisen päivärahahakemuksesi. Tämän jälkeen esitäytetty jatkohakemus toimitetaan aina päivärahan maksuilmoituksen mukana. Jatkohakemus täytetään vähintään neljältä (4) kalenteriviikolta jälkikäteen.

Päivärahan maksu
Ansiopäivärahaa maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän (4) viikon tai kuukauden maksukausittain. Maksupäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai.

Täyty hakemus mahdollisimman hyvin ohjeita noudattaen ja pyydä palkanlaskijaa katsomaan ohjeita IAET-kassan nettisivuilta.

Lue lisää ohjeista osoitteesta, www.iaet.fi

IAET-kassan pikaohje

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

40-vuotias IAET-kassa juhlii työn ääressä

Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, IAET-kassa, täyttää 40 vuotta 30.3.2009.

Kassa perustettiin aikoinaan Insinöörien ja Arkkitehtien työttömyyskassaksi. Myöhemmin tulivat mukaan ekonomit, mikä näkyi myös nimessä, Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa. Kun kassaan tuli uusia jäsenryhmiä muutettiin nimi IAET-kassaksi. Kassassa on tällä hetkellä noin 195 000 jäsentä. Suurimpia jäsenryhmiä ovat insinöörit, ekonomit, arkkitehdit, tradenomit, sosiaalialan korkeakoulutetut, farmaseutit sekä muut lähinnä akavalaiset tutkintopohjaiset ryhmät.

Kassa viettää juhlapäiväänsä konkreettisesti työn ääressä, sillä elinkeinoelämän lama on tuonut kassaan hakemusruuhkan. Viime vuoden keväästä lähes nelinkertaiseksi kasvanut uusien työttömyysturvahakemusten määrä yhdessä käsittelyjärjestelmän uudistamisen kanssa on saanut aikaan varsin pitkän käsittelyajan, jota puretaan mm. lisähenkilökuntaa palkkaamalla ja ylitöinä. Viime syksystä kassaan on jo palkattu 16 uutta etuuskäsittelijää ja 10 palkataan lisää kevään aikana. Kassan henkilöstön määrä nousee kesätyöntekijöineen lähes sataan.

Kassan 40-vuotisen toiminnan aikana työttömyysturva on voimakkaasti muuttunut. ”Viime vuosina toteutetut työttömyysturvan uudistukset ovat lähes poikkeuksetta monimutkaistaneet työttömyysturvaa ja siten myös vaikeuttaneet hakemusten käsittelyä. Lähes 80 % uusista työttömyysturvahakemuksista vaatii lisäselvityksiä, mikä hidastaa käsittelyä ja maksatusta”, IAET-kassan johtaja Aleksei Solovjew sanoo.

Solovjew toivoo työttömyysturvan yksinkertaistamista, jolloin päästäisiin myös joustavampaan käsittelyyn ja siten työttömyysturvan hakijan kannalta parempaan ja nopeampaan palveluun. SATA-komitean esittämät muutokset työttömyysturvaan vaikuttavat toimivan kuitenkin päinvastoin. Tavoite yksinkertaistaa työttömyysturvaa ei näytä toteutuvan ainakaan työttömyyskassan näkökulmasta. Uudistuksissa otetaan harvoin huomioon työttömyysturvan toimeenpanijan näkökulma, Solovjew sanoo.

Solovjew pitää kasvavassa työttömyystilanteessa lähinnä käsittämättöminä SATA-komiteassa esillä olevia ajatuksia säätää työttömyyskassoille käsittelyaikaan liittyvä määräaika ja siihen kytketyt sanktiot. Käsittely hidastuu yleensä yllättävän työttömyyden kasvun ja siitä seuraavan hakemusruuhkan takia tai siksi, että hakemuksiin joudutaan pyytämään lisätietoja monimutkaisen säädösjärjestelmän johdosta. ”Näitä ongelmia ei poisteta käsittelyaikamääräyksillä. Päinvastoin ne aiheuttaisivat lisää ongelmia ja hidastaisivat käsittelyä käytännössä”, Solovjew sanoo.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Akava maailmanlaajuisessa Earth Hour –tapahtumassa

Akava on mukana maailmanlaajuisessa Earth Hour 2009 –tapahtumassa. Lauantaina 28.3.2009 klo 20.30 ihmiset, yritykset ja julkisyhteisöt ympäri maailman sammuttavat valonsa tunnin ajaksi.

Kyseessä on WWF:n organisoima maailman suurin ilmastotapahtuma, Earth Hour 2009.

Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran Australiassa vuonna 2007.

Vuoden 2009 tapahtumaan oli tammikuussa 2009 ilmoittautunut mukaan yli 70 maata, 300 kuntaa ja kaupunkia ja lukuisia isoja ja pieniä yrityksiä ympäri maailmaa. Valojen sammuttaminen symboloi yhteistä huolta ilmastonmuutoksesta.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Sähkövoitot ohjattava kulutukseen

Energiateollisuuden ammattiliitot – Sähköliitto, Toimihenkilöunioni, Suomen Konepäällystöliitto ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN – tiivistävät edunvalvontayhteistyötään.

Järvenpäässä koolla olleet liittojen luottamusmiehet päättivät tiivistää yhteistyötä valmistauduttaessa seuraavaan työehtosopimuskierrokseen. Koolla olleet luottamusmiehet edustavat yli 16 000 energiateollisuuden palkansaajaa.

– Ilmassa oli historian lehtien havinaa, sillä näin laajaa ja tiivistä palkansaajapuolen yhteistyötä ei ole aiemmin millään alalla tehty, sanoo YTN:n energia-alan vastuullinen asiamies Juha Simell.

Alan työehtosopimukset ovat voimassa siten, että Sähköliiton tes päättyy tammikuussa 2010, ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden tessit päättyvät huhtikuussa 2010.

Luottamusmiehet vastustavat tulevalla neuvottelukierroksella nollalinjaa ja vaativat yritysten maksukyvyn mukaista palkkaratkaisua. Mikäli henkilöstön palkat jäädytetään, voitot ohjautuvat osinkoihin ja johdon palkkioihin.

Myöskään Windfall-veron käyttöönottoa ei saa käyttää tekosyynä henkilöstön palkkakehityksen jäädyttämiseen. Esimerkiksi Fortum teki nettovoittoa vuonna 2008 4,1 miljoonaa euroa joka päivä.

Luottamusmiehet vaativat myös yrityksiä palkkaamaan kesäharjoittelijoita kuten aiemminkin, jotta opiskelijat saavat pakollisen harjoitteluaikansa ja valmistuvat alan ammattilaisiksi.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

IOL: Opiskeluaikana saatu laadukas työkokemus pidentää työuria

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n mukaan painopiste työuran pidentämisessä pitäisi ehdottomasti olla työuran alkupäässä. On ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat valmistuisivat nopeammin ja saisivat jo opiskeluaikana oman alan työkokemusta.

– Työura alkaa jo opiskeluvaiheessa eikä suinkaan vasta valmistumisen jälkeen, toteaa Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Joonas Suominen.

Uuden Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksesta ilmenee, että 59 % opiskelijoista tekee töitä opintojensa ohessa. Lähes puolet opintojen ohessa työskentelevistä kokee olevansa taloudellisten syiden takia pakotettuja käymään töissä. Jos opiskelija on taloudellisista syistä pakotettu työskentelemään opiskelujen aikana, tämä usein venyttää valmistumista ja siirtymistä työmarkkinoiden kokonaisvaltaiseen käyttöön. On erittäin tärkeää luoda puitteet, jotka mahdollistavat tutkinnon suorittamisen ajallaan.

Viime kesänä 93 % insinööriopiskelijoista oli töissä. Kaksi kolmesta koki työnsä liittyneen joko hyvin tai erittäin hyvin opiskeluunsa. Opiskeluaikana saatu laadukas työkokemus on merkittävä tekijä työurien pidentämisessä ja parantamisessa. Mitä nopeammin vastavalmistunut saa omaa koulutustaan vastaavaa työtä, sitä nopeammin alkaa positiivinen tulevaisuuteen suuntaava urakehitys.

Yhä useampi opiskelija pidentää tietoisesti opiskeluaikaansa huonojen työllisyysnäkymien vuoksi. Päättäjien pitäisi alkaa miettiä yhdessä elinkeinoelämän edustajien ja oppilaitosten kanssa keinoja, joilla opiskeluajat saataisiin lyhenemään ja vastavalmistuneet työllistymään tehokkaammin. Tämä pidentäisi automaattisesti tulevia työuria.

– Tässä taantumassa ei saa toistaa samaa virhettä kuin edellisessä lamassa 1990-luvun alussa eli unohtaa nuoria, Suominen muistuttaa.

Lisätietoja:

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

puheenjohtaja Joonas Suominen, joonas.suominen@iol.fi, puh. 0400 722 721
toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasala, ulla-mari.pasala@iol.fi, puh. 0400 956 557

Uusi Insinööriliitto UIL ry

tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, jaakko.koivumaki@uil.fi, puh. 0201 801 870

Heikoilla Hangilla ulkoilmatapahtuma keskiviikkona 18.3.

HEIKOILLA HANGILLA -TAPAHTUMA VIITANIEMESSÄ 18.3.2009 KLO 18-, JATKOT NIGHTISSA KLO 22-04!

Kaipaavatko haalarisi pikaista käyttöä? Tekeekö mielesi telmiä lumessa, vielä kun sitä on jäljellä?
Tule luokkakavereidesi kanssa kisaamaan hölmöihin joukkuepeleihin päivällä! Illalla hölmöily senkuin jatkuu tiukkojen skabojen lomassa!

Heikot jäät tarjoaa Jyväskylän Insinööriopiskelijat ja Night Jyväskylä! Vieraile Facebook-yhteisössämme odotellessa!

Heikoilla Hangilla

Eläkekiistaan sopu

Akava ja muut palkansaajakeskusjärjestöt pääsivät tavoitteeseensa, kun hallitus neuvottelujen jälkeen ilmoitti tänään perääntyvänsä eläkeiän korottamisesta 65 vuoteen.

Koska sopu saavutettiin, lauantaiksi 14.3. Helsinkiin suunniteltua luottamusmiestapaamista ei järjestetä.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat myös siitä, että nk. sosiaalitupo pysyy voimassa, mikä oli toinen Akavan keskeinen vaatimus.

Akava on samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että työuria on pidennettävä, jotta pystymme ylläpitämään suomalaisen hyvinvointivaltion. Mekaaninen eläkeiän nosto ei olisi ollut ratkaisu ongelmaan.

Sen sijaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on nyt löytää muita keinoja pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Valmistelutyötä jatketaan kolmikantaisesti nk. Rantalan työryhmässä. Yhteistyöhön tulee mukaan myös valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Linjausten pitäisi olla valmiita tämän vuoden loppuun mennessä.

Sopimukseen kuuluu myös se, että eläkeratkaisut käsitellään kolmikantaisesti hallituksen, palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kesken.

Sopu eläkekiistassa vahvistaa kolmikantaa
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen on tyytyväinen hallituksen ja palkansaajakeskusjärjestöjen eläkekiistassa saavuttamaan sopuun.

– Yhteisymmärrys on osoitus siitä, että sopimusyhteiskunta toimii. Nyt eläkepolitiikan kolmikantainen valmistelu on varmistettu. Mukana kehittämisessä ovat ne, joiden maksuilla ansiosidonnaiset eläkkeet kustannetaan eli palkansaajat ja työnantajat.

Sen lisäksi, että hallitus perääntyi päätöksestään nostaa eläkeikää, myös järjestöjen tammikuussa neuvottelema sosiaalitupo pysyy voimassa.

– Sosiaalitupossa sovitut toimet nimenomaan tukevat hallituksen tavoitetta työurien pidentämiseksi, Viljanen huomauttaa.

Akava on samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että työuria on pidennettävä, jotta pystymme ylläpitämään suomalaisen hyvinvointivaltion. Mekaaninen eläkeiän nosto ei kuitenkaan olisi ollut ratkaisu ongelmaan. Sen sijaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on nyt löytää muita keinoja pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.

– Ryhdymme nyt etsimään kannustimia, jotka pidentävät työuria. Ensinnäkin on saatava työnantajat pitämään ihmiset töissä pidempään. Toiseksi ihmisillä on oltava voimia ja osaamista, jotta he jaksavat olla työelämässä. Siihen tarvitaan ennen muuta työelämän laadullista kehittämistä, Viljanen sanoo

Valtio joutuu nyt ottamaan velkaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

– Velat maksetaan kilpailukykyä parantamalla, ei vyötä kiristämällä. Kilpailukykyä voidaan lisätä varmistamalla, että ihmisten osaaminen kasvaa työuran aikana. Siksi panostukset koulutuksen laatuun ovat välttämättömiä, Viljanen huomauttaa.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Akava kiirehtii ratkaisua eläkekiistaan

Akava edellyttää, että eläkepolitiikkaa kehitetään edelleen kolmikantaisesti. Työeläkkeitä koskeva valmistelutyö voidaan hyvin tehdä Eläketurvakeskuksen johtajan Jukka Rantalan johtamassa eläkeryhmässä, jossa tarvittaessa käytettäisiin STM:n ja VM:n asiantuntemusta. Akavan hallitus käsitteli tänään maan hallituksen päätöstä nostaa eläkeikää sekä neuvotteluja pääministerin ja työmarkkinajärjestöjen välillä.

Maan hallituksen päätös nostaa eläkeikää oli hätiköity. Vuonna 2005 voimaan tulleen eläkejärjestelmän vaikutuksia pitäisi seurata vielä jonkin aikaa, jotta nähdään sen vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen.

– Ongelmana ei ole vanhuuseläkejärjestelmän toimimattomuus, vaan se, että ihmiset eivät jaksa työssä eläkeikään asti. 38 prosenttia ihmisistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja heidän keski-ikänsä on 52 vuotta. Ratkaisu pidempien työurien aikaansaamiseksi ei löydy teknisestä eläkeiän nostosta, vaan työelämän laadullisesta kehittämisestä, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen huomauttaa.

Kaikki osapuolet ymmärtävät sen, että valtio joutuu nyt ottamaan velkaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Velan maksuun on kolmenlaisia ratkaisuja: veronkorotukset, palvelujen leikkaukset ja työiän pidentäminen. Akava ei kelpuuta näistä kahta ensimmäistä. Työuran pidentämiseksi tarvitaan laajaa poliittista sitoutumista ja hallituksen työmarkkinaosapuolten saumatonta yhteistyötä, jotta voidaan yhdessä ratkaista varsin mittava ongelma, josta ei selvitä ilman yhteisiä ponnistuksia. Akava vaatii myös, että ns. sosiaalitupon mukaiset uudistukset toteutetaan, sillä ne tukevat myös hallituksen tavoitetta työurien pidentämiseksi.

Akavan mielestä ensisijaista on, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa saadaan nopeasti ratkaisu aikaan.

– Ihmisiä askarruttavat jo kansainvälisen talouskriisin vaikutukset omaan elämään. Lisämausteeksi ei tarvita eläkepolitiikan muutosta, vaan nyt on syytä rauhoittaa tilanne, puheenjohtaja Viljanen vaatii.

Hallituksen pitää varata riittävät toimintaedellytykset ja resurssit työelämän kehittämiselle ja työllisyyden edistämiselle.
– Myös työnantajien on omilla toimillaan osoitettava halukkuutensa toimia asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laman varjolla työntekijöitä ”siivotaan” vauhdilla työttömyys- tai eläkeputkeen, Viljanen paheksuu.

Akavan hallitus kokoontuu perjantaina klo 13, mikäli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen eläkekiistaan ei saada neuvotteluratkaisua ennen sitä. Lauantaille 14.3. on suunniteltu luottamusmiestapaaminen yhdessä SAK:n ja STTK:n kanssa.

Lähde: Akava ry

Työmarkkinakeskusjärjestöt kannustavat: Nuorille kesätöitä ja harjoittelupaikkoja

Työmarkkinakeskusjärjestöt korostavat, että synkistä talousnäkymistä huolimatta nuorille on tärkeää järjestää mahdollisuuksien mukaan kesätöitä ja harjoittelupaikkoja.

– Jotta talous saadaan nousuun, tarvitaan osaavia ja innovatiivisia työntekijöitä. Positiivinen kokemus työelämästä innostaa nuoria töihin. Yhteydet työelämään tuleviin nuoriin tarjoavat työnantajille mahdollisuuden saada tulevina vuosina palvelukseensa ammattitaitoisia työntekijöitä.

Myös ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvät työssäoppimisjaksot ja korkea-asteen koulutukseen liittyvät harjoittelujaksot tulisi turvata. Ne ovat usein edellytyksenä tutkintojen suorittamiselle, ja niiden puute saattaa jopa estää opiskelijan valmistumisen. Myös korkeakouluissa opiskelevat tarvitsevat tutkimusaiheita opinnäytetöitään varten.

”Tutustu työelämään ja tienaa” -ohjelma on lähes kahden vuosikymmenen aikana tarjonnut koululaisille mahdollisuuksia saada kokemuksia työpaikoista ja niissä olevista työtehtävistä aloilla, joilla ohjelma on käytössä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt vetoavat yrityksiin ja julkisen sektorin työpaikkoihin, että niissä järjestetään nuorille ja opiskelijoille kesätyöpaikkoja sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Työmarkkinakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että niiden jäsenliitot ja jäsenet tukevat näitä tavoitteita.

Lisätietoa ”Tutustu työelämään ja tienaa” –ohjelmasta: http://www.tat.fi/tat/fi/www/koulut/nuorten_kesatyot/nuorten_kesatyot/

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Yli 140 000 suomalaista vastustaa eläkeiän nostamista

Jo yli 140 000 suomalaista on allekirjoittanut palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen vetoomuksen, jossa ne vaativat hallitusta muuttamaan päätöksensä eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa, http://www.adressit.com/elakepaatos

Kaksi kolmesta vaatii eläkepäätöksen perumista
Kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) on sitä mieltä, että hallituksen olisi vedettävä eläkepäätös pois ja aloitettava neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa. Noin viidennes (22 %) puolestaan suosittelee tehdyn linjauksen viemistä eduskunnan käsittelyyn.

Tiedot käyvät ilmi SAK:n, STTK:n ja Akavan TNS-Gallupilla teettämästä kyselystä, johon vastasi 1158 suomalaista 27.2. – 3.3.2009 välisenä aikana.

Lue uutinen Akavan, SAK:n ja STTK:n TNS-Gallupilla teettämästä tutkimuksesta Uusi Insinööri -verkkolehdestä.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry