Month: March 2009

Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, IAET-kassa, täyttää 40 vuotta 30.3.2009.

Kassa perustettiin aikoinaan Insinöörien ja Arkkitehtien työttömyyskassaksi. Myöhemmin tulivat mukaan ekonomit, mikä näkyi myös nimessä, Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa. Kun kassaan tuli uusia jäsenryhmiä muutettiin nimi IAET-kassaksi. Kassassa on tällä hetkellä noin 195 000 jäsentä. Suurimpia jäsenryhmiä ovat insinöörit, ekonomit, arkkitehdit, tradenomit, sosiaalialan korkeakoulutetut, farmaseutit sekä muut lähinnä akavalaiset tutkintopohjaiset ryhmät.

Kassa viettää juhlapäiväänsä konkreettisesti työn ääressä, sillä elinkeinoelämän lama on tuonut kassaan hakemusruuhkan. Viime vuoden keväästä lähes nelinkertaiseksi kasvanut uusien työttömyysturvahakemusten määrä yhdessä käsittelyjärjestelmän uudistamisen kanssa on saanut aikaan varsin pitkän käsittelyajan, jota puretaan mm. lisähenkilökuntaa palkkaamalla ja ylitöinä. Viime syksystä kassaan on jo palkattu 16 uutta etuuskäsittelijää ja 10 palkataan lisää kevään aikana. Kassan henkilöstön määrä nousee kesätyöntekijöineen lähes sataan.

Kassan 40-vuotisen toiminnan aikana työttömyysturva on voimakkaasti muuttunut. ”Viime vuosina toteutetut työttömyysturvan uudistukset ovat lähes poikkeuksetta monimutkaistaneet työttömyysturvaa ja siten myös vaikeuttaneet hakemusten käsittelyä. Lähes 80 % uusista työttömyysturvahakemuksista vaatii lisäselvityksiä, mikä hidastaa käsittelyä ja maksatusta”, IAET-kassan johtaja Aleksei Solovjew sanoo.

Solovjew toivoo työttömyysturvan yksinkertaistamista, jolloin päästäisiin myös joustavampaan käsittelyyn ja siten työttömyysturvan hakijan kannalta parempaan ja nopeampaan palveluun. SATA-komitean esittämät muutokset työttömyysturvaan vaikuttavat toimivan kuitenkin päinvastoin. Tavoite yksinkertaistaa työttömyysturvaa ei näytä toteutuvan ainakaan työttömyyskassan näkökulmasta. Uudistuksissa otetaan harvoin huomioon työttömyysturvan toimeenpanijan näkökulma, Solovjew sanoo.

Solovjew pitää kasvavassa työttömyystilanteessa lähinnä käsittämättöminä SATA-komiteassa esillä olevia ajatuksia säätää työttömyyskassoille käsittelyaikaan liittyvä määräaika ja siihen kytketyt sanktiot. Käsittely hidastuu yleensä yllättävän työttömyyden kasvun ja siitä seuraavan hakemusruuhkan takia tai siksi, että hakemuksiin joudutaan pyytämään lisätietoja monimutkaisen säädösjärjestelmän johdosta. ”Näitä ongelmia ei poisteta käsittelyaikamääräyksillä. Päinvastoin ne aiheuttaisivat lisää ongelmia ja hidastaisivat käsittelyä käytännössä”, Solovjew sanoo.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Akava on mukana maailmanlaajuisessa Earth Hour 2009 –tapahtumassa. Lauantaina 28.3.2009 klo 20.30 ihmiset, yritykset ja julkisyhteisöt ympäri maailman sammuttavat valonsa tunnin ajaksi.

Kyseessä on WWF:n organisoima maailman suurin ilmastotapahtuma, Earth Hour 2009.

Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran Australiassa vuonna 2007.

Vuoden 2009 tapahtumaan oli tammikuussa 2009 ilmoittautunut mukaan yli 70 maata, 300 kuntaa ja kaupunkia ja lukuisia isoja ja pieniä yrityksiä ympäri maailmaa. Valojen sammuttaminen symboloi yhteistä huolta ilmastonmuutoksesta.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Energiateollisuuden ammattiliitot – Sähköliitto, Toimihenkilöunioni, Suomen Konepäällystöliitto ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN – tiivistävät edunvalvontayhteistyötään.

Järvenpäässä koolla olleet liittojen luottamusmiehet päättivät tiivistää yhteistyötä valmistauduttaessa seuraavaan työehtosopimuskierrokseen. Koolla olleet luottamusmiehet edustavat yli 16 000 energiateollisuuden palkansaajaa.

– Ilmassa oli historian lehtien havinaa, sillä näin laajaa ja tiivistä palkansaajapuolen yhteistyötä ei ole aiemmin millään alalla tehty, sanoo YTN:n energia-alan vastuullinen asiamies Juha Simell.

Alan työehtosopimukset ovat voimassa siten, että Sähköliiton tes päättyy tammikuussa 2010, ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden tessit päättyvät huhtikuussa 2010.

Luottamusmiehet vastustavat tulevalla neuvottelukierroksella nollalinjaa ja vaativat yritysten maksukyvyn mukaista palkkaratkaisua. Mikäli henkilöstön palkat jäädytetään, voitot ohjautuvat osinkoihin ja johdon palkkioihin.

Myöskään Windfall-veron käyttöönottoa ei saa käyttää tekosyynä henkilöstön palkkakehityksen jäädyttämiseen. Esimerkiksi Fortum teki nettovoittoa vuonna 2008 4,1 miljoonaa euroa joka päivä.

Luottamusmiehet vaativat myös yrityksiä palkkaamaan kesäharjoittelijoita kuten aiemminkin, jotta opiskelijat saavat pakollisen harjoitteluaikansa ja valmistuvat alan ammattilaisiksi.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Akava ja muut palkansaajakeskusjärjestöt pääsivät tavoitteeseensa, kun hallitus neuvottelujen jälkeen ilmoitti tänään perääntyvänsä eläkeiän korottamisesta 65 vuoteen.

Koska sopu saavutettiin, lauantaiksi 14.3. Helsinkiin suunniteltua luottamusmiestapaamista ei järjestetä.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat myös siitä, että nk. sosiaalitupo pysyy voimassa, mikä oli toinen Akavan keskeinen vaatimus.

Akava on samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että työuria on pidennettävä, jotta pystymme ylläpitämään suomalaisen hyvinvointivaltion. Mekaaninen eläkeiän nosto ei olisi ollut ratkaisu ongelmaan.

Sen sijaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on nyt löytää muita keinoja pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Valmistelutyötä jatketaan kolmikantaisesti nk. Rantalan työryhmässä. Yhteistyöhön tulee mukaan myös valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Linjausten pitäisi olla valmiita tämän vuoden loppuun mennessä.

Sopimukseen kuuluu myös se, että eläkeratkaisut käsitellään kolmikantaisesti hallituksen, palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kesken.

Sopu eläkekiistassa vahvistaa kolmikantaa
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen on tyytyväinen hallituksen ja palkansaajakeskusjärjestöjen eläkekiistassa saavuttamaan sopuun.

– Yhteisymmärrys on osoitus siitä, että sopimusyhteiskunta toimii. Nyt eläkepolitiikan kolmikantainen valmistelu on varmistettu. Mukana kehittämisessä ovat ne, joiden maksuilla ansiosidonnaiset eläkkeet kustannetaan eli palkansaajat ja työnantajat.

Sen lisäksi, että hallitus perääntyi päätöksestään nostaa eläkeikää, myös järjestöjen tammikuussa neuvottelema sosiaalitupo pysyy voimassa.

– Sosiaalitupossa sovitut toimet nimenomaan tukevat hallituksen tavoitetta työurien pidentämiseksi, Viljanen huomauttaa.

Akava on samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että työuria on pidennettävä, jotta pystymme ylläpitämään suomalaisen hyvinvointivaltion. Mekaaninen eläkeiän nosto ei kuitenkaan olisi ollut ratkaisu ongelmaan. Sen sijaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on nyt löytää muita keinoja pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.

– Ryhdymme nyt etsimään kannustimia, jotka pidentävät työuria. Ensinnäkin on saatava työnantajat pitämään ihmiset töissä pidempään. Toiseksi ihmisillä on oltava voimia ja osaamista, jotta he jaksavat olla työelämässä. Siihen tarvitaan ennen muuta työelämän laadullista kehittämistä, Viljanen sanoo

Valtio joutuu nyt ottamaan velkaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

– Velat maksetaan kilpailukykyä parantamalla, ei vyötä kiristämällä. Kilpailukykyä voidaan lisätä varmistamalla, että ihmisten osaaminen kasvaa työuran aikana. Siksi panostukset koulutuksen laatuun ovat välttämättömiä, Viljanen huomauttaa.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Työmarkkinakeskusjärjestöt korostavat, että synkistä talousnäkymistä huolimatta nuorille on tärkeää järjestää mahdollisuuksien mukaan kesätöitä ja harjoittelupaikkoja.

– Jotta talous saadaan nousuun, tarvitaan osaavia ja innovatiivisia työntekijöitä. Positiivinen kokemus työelämästä innostaa nuoria töihin. Yhteydet työelämään tuleviin nuoriin tarjoavat työnantajille mahdollisuuden saada tulevina vuosina palvelukseensa ammattitaitoisia työntekijöitä.

Myös ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvät työssäoppimisjaksot ja korkea-asteen koulutukseen liittyvät harjoittelujaksot tulisi turvata. Ne ovat usein edellytyksenä tutkintojen suorittamiselle, ja niiden puute saattaa jopa estää opiskelijan valmistumisen. Myös korkeakouluissa opiskelevat tarvitsevat tutkimusaiheita opinnäytetöitään varten.

”Tutustu työelämään ja tienaa” -ohjelma on lähes kahden vuosikymmenen aikana tarjonnut koululaisille mahdollisuuksia saada kokemuksia työpaikoista ja niissä olevista työtehtävistä aloilla, joilla ohjelma on käytössä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt vetoavat yrityksiin ja julkisen sektorin työpaikkoihin, että niissä järjestetään nuorille ja opiskelijoille kesätyöpaikkoja sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Työmarkkinakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että niiden jäsenliitot ja jäsenet tukevat näitä tavoitteita.

Lisätietoa ”Tutustu työelämään ja tienaa” –ohjelmasta: http://www.tat.fi/tat/fi/www/koulut/nuorten_kesatyot/nuorten_kesatyot/

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Jo yli 140 000 suomalaista on allekirjoittanut palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen vetoomuksen, jossa ne vaativat hallitusta muuttamaan päätöksensä eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa, http://www.adressit.com/elakepaatos

Kaksi kolmesta vaatii eläkepäätöksen perumista
Kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) on sitä mieltä, että hallituksen olisi vedettävä eläkepäätös pois ja aloitettava neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa. Noin viidennes (22 %) puolestaan suosittelee tehdyn linjauksen viemistä eduskunnan käsittelyyn.

Tiedot käyvät ilmi SAK:n, STTK:n ja Akavan TNS-Gallupilla teettämästä kyselystä, johon vastasi 1158 suomalaista 27.2. – 3.3.2009 välisenä aikana.

Lue uutinen Akavan, SAK:n ja STTK:n TNS-Gallupilla teettämästä tutkimuksesta Uusi Insinööri -verkkolehdestä.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Akava kannattaa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (AKKU) pohtivan työryhmän esityksiä, joilla kannustetaan korkeasti koulutettuja hankkimaan lisäkoulutusta valmistumisen jälkeen.

Työryhmä luovutti perjantaina väliraporttinsa opetusministeri Henna Virkkuselle.

– Jo kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä on korkeasti koulutettuja. Heidän osaamisensa vanhenee nopeammin kuin muilla työntekijäryhmillä ja vaatii enemmän päivittämistä. Työryhmän esitykset parantavat myös korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia, mutta eivät vastaa kaikkiin tarpeisiin, sanoo Akavan koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen.

Pöyhösen mukaan suuri haaste on turvata koulutusmahdollisuudet niille korkeasti koulutetuille, joiden työnantaja ei tue kouluttautumista.

– Erityisen vaikeaa on ikääntyneillä työntekijöillä, joiden korkeakoulututkinnosta saattaa olla aikaa jopa 20–30 vuotta. He putoavat helposti työmarkkinoiden vauhdista, mikäli osaamista ei ole mahdollisuutta päivittää.

Akavalaiset poikkeavat muista työntekijäryhmistä siinä, että he haluavat parantaa osaamistaan myös edetäkseen työurallaan – eivät vain kehittyäkseen nykyisessä työssään.

Omaehtoisen täydennyskoulutuksen ongelma on Pöyhösen mukaan sen kalleus. Opinnot jäävät opiskelijan maksettavaksi, ellei työnantaja korvaa kuluja. Täydennyskoulutuksen sijaan koulutetut saattavat hakeutua suorittamaan kokonaan uutta tutkintoa, koska se on maksutonta.

– Lisärahoitus täydennyskoulutuksen kehittämiseksi on välttämätöntä. Pitää myös muistaa, että toimiva täydennyskoulutusjärjestelmä vapauttaa varsinaisia tutkintoon johtavia opiskelupaikkoja nuorille, sanoo Pöyhönen.

Opiskelijan taloudellinen turva paranee nykyisestä, mikäli työryhmän esittämä aikuiskoulutustuen taso nousee ansiopäivärahan tasolle ja tukiajan pituudesta tulee kiinteä. Akavan mukaan mahdollisuutta osallistua koulutukseen on myös tuettava yksilöille ja yrityksille suunnatuilla verokannusteilla, joiden käyttöä työryhmä on luvannut selvittää.