Category: Tiedotteet

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA on huolissaan siitä, että huhtikuussa julkaistun Eurobarometri-gallupin mukaan vain 29 % alle 25-vuotiaista nuorista aikoo äänestää lähestyvissä europarlamenttivaaleissa. AOVA haastaa ehdokkaat ja median huomioimaan vaalikeskustelussa erityisesti opiskelijoihin ja nuoriin kohdistuvat aiheet ja herättämään näin nuorten kiinnostusta europarlamenttivaaleja kohtaan.

– Hyvä esimerkki äänestämisen tärkeydestä on EU:n työaikadirektiivin uudistus, joka toteutuessaan olisi mahdollistanut jatkuvat ylipitkät, jopa yli 60 tunnin työviikot. EU-päättäjät eivät kuitenkaan päässeet sopuun direktiiviehdotuksesta, mutta tästä huolimatta kamppailu työajoista jatkuu, korostaa AOVAn puheenjohtaja Tuomas Meriniemi.

Korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut Suomessa moninkertaiseksi 1990-luvulta. Vastavalmistuneiden työttömyyteen on kiinnitetty myös EU-tasolla huomiota.

– Sekä Suomessa, Euroopan maissa että EU:n erityisosaajadirektiiviehdotuksen yhteydessä päätään nostanut ajatus nuorten palkka-alennuksesta ei kuitenkaan ole oikea lääke työllisyysongelmiin. Ehdotetussa nuorten palkka-alennuksessa alle 30-vuotialle voitaisiin maksaa alennettua palkkaa jopa 50 prosenttia muita vähemmän, ihmettelee Meriniemi.

Euroopan unionissa luotu lainsäädäntö velvoittaa kaikkia eurooppalaisia, myös suomalaisia. Pätevä edustus Euroopan unionin parlamentissa varmistaa, että pienen valtion ääni otetaan paremmin huomioon. On tärkeää, että koulutetut nuoret pitävät eduistaan huolta myös kansallisten rajojen ulkopuolella. Suomi on osa Euroopan koulutus- ja työmarkkinoita.

Lisätietoja:
Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtaja Tuomas Meriniemi, p. 050 538 5482

Lähde: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Työttömyysvakuutus, miksi ihmeessä? Enhän minä jää työttömäksi, vaan minulla on varma työpaikka valmistumisen jälkeen. Toivottavasti näin, mutta koskaan ei voi olla liian varovainen. Turvaathan kotisikin kotivakuutuksella, miksi siis et turvaisi myös toimeentuloasi työelämää koskevan vahingon varalta?

Työttömyyskassan kautta voit työttömäksi jäätyäsi saada ansiopäivärahaa, joka on huomattavasti korkeampi kuin KELAn peruspäiväraha. Ansiopäiväraha lasketaan omista työssäoloaikaisista tuloista. Nimensä mukaan korvaus kasvaa tulojen mukaan, kun taas peruspäiväraha pysyy samana tuloista riippumatta. Jo n. 1700 euron kuukausituloilla ansiopäiväraha nousee kaksinkertaiseksi peruspäivärahaan verrattuna.

Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa on IAET-kassa, johon voit liittyä heti, kun sinulla on voimassa oleva työsuhde. Näin voit jo opiskeluaikana kerryttää ansiopäivärahaan saamisen edellytyksenä olevia ehtoja (lue ehdoista tarkemmin täältä) ja saada ehtojen täytyttyä ansiopäivärahaa heti valmistumisen jälkeen, mikäli sopivaa työpaikkaa ei heti löydykään.

Työttömyyskassaan voit liittyä täältä (lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille). Lisätietoja ja apua liittymiseen saat myös IOL:n toimistolta (jäsentietopalvelu, puh. 020 693 877 tai sähköposti, jasen@iol.fi) tai omasta paikallisyhdistyksestäsi.

Lähde: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Lauantaina 25.4. JIO järjestää jälleen perinteikkään Tekniikan Tempauksen Kompassilla Jyväskylän keskustassa. Jaossa ilmapalloja ja simaa klo 10-16 vapun hengessä. Tervetuloa!

YTN:n ja Teknologiateollisuus ry:n väliset neuvottelut voimassa olevan työehtosopimuksen loppukauden palkankorotuksista jatkuivat tiistaina 21.4.

Työnantaja toi neuvottelupöytään yleisiä kirjauksia tavoitteistaan. Ydin on, että se haluaa avata voimassa olevan työehtosopimuksen jo nyt ja tavoittelee uutta sopimusta.

Työnantaja ei ole edelleenkään valmis antamaan mitään takeita siitä, että pitkä sopimus toisi palkankorotuksia tai työpaikat alalla säilyisivät.

YTN:n mielestä tässä taloudellisessa tilanteessa ei voida sitoutua pitkään ratkaisuun. Nyt neuvotellaan vain tämän vuoden palkankorotuksista kuten työehtosopimuksessa on sovittu.

Neuvotteluasetelmat ovat siis ennallaan. Palkankorotuksista ei ole päästy keskustelemaan vielä lainkaan.

YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmä oli koolla heti neuvottelujenjälkeen tiistai-iltana 21.4. Taustaryhmän näkemys oli selvä: pitkään sopimukseen ei voi nyt sitoutua.

Seuraavan kerran neuvotellaan torstaina 23.4. Silloin Teknologiateollisuus tuonee pöytään joitain uuteen työehtosopimukseen kaavailemiaan tekstiesityksiä.

Jos syksyn palkankorotuksesta ei päästä sopuun, nykyinen työehtosopimus voidaan sanoa irti päättymään syyskuun lopussa.

Lähde: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

YTN:n ja Teknologiateollisuus ry:n väliset neuvottelut voimassa olevan työehtosopimuksen loppukauden palkankorotuksista jatkuivat torstaina 16.4. iltapäivällä.

Toista tuntia kestäneen istunnon aikana kerrattiin käytännössä samaa kuin edellisissä neuvotteluissa 9.4. Neuvottelut eivät edenneet juuri lainkaan.

– YTN:n neuvottelijat toivat jälleen selvästi julki tavoitteen työehtosopimuksen mukaisesta etenemisestä. Me neuvottelemme vain palkankorotusten sopimisesta vuodelle 2009, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Tomi Seppä raportoi.

Sepän mukaan työnantajapuoli pitää tässä vaiheessa vastaavasti kiinni omasta linjastaan. Se haluaa avata voimassa olevan työehtosopimuksen kesken kauden ja neuvotella uutta, pitkää sopimusta ilman mitään takeita palkankorotuksista tai irtisanomisten välttämisestä tulevaisuudessa.

Neuvotteluissa perusteltiin puolin ja toisin kantoja taloustilanteen näkymillä.

Seuraavan kerran neuvotellaan tiistaina 21.4. juuri ennen YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän kokousta.

Siihen tapaamiseen Teknologiateollisuus aikoo tuoda konkreettisemman esityksen omista tavoitteistaan.

Lähde: Uusi Insinööriliito UIL ry

Opiskelijoita kannustetaan valmistumaan ja siirtymään työelämään nykyistä nopeammin, jotta työuria saataisiin pidennettyä. Akavan opiskelijavaltuuskunta, Suomen Lukiolaisten Liitto ja STTK-opiskelijat ovat huolissaan työuran varhaistamista koskevan keskustelun kapea-alaisuudesta. Julkisessa keskustelussa on tehtävä tilaa myös työelämän tuntemuksen ja opinto-ohjauksen kehittämiselle. Nopeampi valmistuminen ei saa olla itseisarvo, vaan sekä opiskelun että työelämän tarpeita tukevan järjestelmän lopputuote.

Opinto-ohjauksella saadaan nuoret oikeille opintopoluille

Työelämään siirtyminen alkaa jo toisen asteen vahvasta opinto-ohjauksesta. Opinto-ohjauksen onkin autettava opiskelijaa hahmottamaan, miten omat opinnot etenevät perusasteelta toiselle asteelle ja edelleen korkea-asteelle. Näin opiskelijalla on valmiudet ymmärtää, mitä opintojen suorittamiseen kuuluu ja millä aikataululla ja toimintamalleilla hän voi niistä suoriutua. Myös pääsykoejärjestelmän pitää tukea oikealle alalle ohjautumista ja soveltumista – ammattikorkeakoulujen pakkohausta on luovuttava, sillä se ei tuo opiskelijoita valitsemaan heille sopivaa alaa.

Hyvinvointi edistää opiskelua

Oppilaitos on opiskelijan työpaikka, minkä takia myös opiskelijalla on oltava saatavilla riittävät resurssit ja palvelut työnsä tekemiseen eli opiskeluun. Hyvinvointia ja jaksamista tukevat kuraattori- ja opintoneuvontapalvelut, terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut. Myös opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus vaikuttavat opiskelun edellytyksiin. Ennaltaehkäisy on paras tapa varmistaa, että opiskelijat jaksavat.

Yhteys työmarkkinoille on luotava varhain

On erityisen tärkeää varmistaa vastavalmistuneiden työllistyminen. Kuluneen kymmenen vuoden aikana korkeasti koulutettuja on jäänyt yhä enemmän työttömäksi valmistuttuaan. Jotta koulutetuille on tarjolla koulutusta vastaavaa työtä, työelämätarpeita ja koulutuksen aloituspaikkoja on ennakoitava nykyistä huolellisemmin. Samalla on muistettava, että opintotuen niukkuus ei saa pakottaa opiskelijoita tilanteeseen, jossa opintojen eteneminen hidastuu itsensä elättämiseksi tehdyn työn vuoksi.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen nopeuttaa valmistumista, ja tunnustamisen pitää koskea sekä aiempia opintoja että kerrytettyä työkokemusta. Eri aloilta saatu työkokemus lisää työelämätuntemusta, joka osaltaan helpottaa työelämään siirtymistä. Mutta erityisesti omalta alalta karttunut työkokemus parantaa laadullista työllistymistä, minkä vuoksi on tärkeää turvata opiskelijan mahdollisuus hankkia työkokemusta opintojensa ohella.

Lisätietoja:
Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA
puheenjohtaja Tuomas Meriniemi
tuomas.meriniemi(at)akava.fi, puh. 050 538 542

Suomen Lukiolaisten Liitto
puheenjohtaja Ville Virtanen
ville.virtanen(at)lukio.fi, puh. 050 523 9081

STTK-Opiskelijat
puheenjohtaja Jarno Kaukola
pj.opiskelijat(at)sttk.fi, puh. 040 548 7938

Lähde: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus aloittivat neuvottelut työehtosopimuksen loppukauden palkkaratkaisusta 1.4.

Puheenjohtajien tapaamisessa liitot sitoutuivat tiiviiseen neuvotteluaikatauluun. Ratkaisuun pyritään toukokuun alkuun mennessä. Jos sopua ei synny, työehtosopimus voidaan sanoa irti toukokuun lopussa päättymään 30.9.

Neuvottelut jatkuvat torstaina 8.4.

YTN:n puolesta neuvotteluja käyvät pääneuvottelija Tomi Seppä (UIL) sekä muut neuvottelijat Ismo Kokko (UIL), Yrjö Taivainen (TEK) ja Jan Degerlund (TEK).

Seuraa neuvottelujen etenemistä YTN:n teknologiateollisuuden sivuilta!
http://www.ytn.fi/sopimusalat/index.php?item_id=2353

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan opiskelijat ovat seuranneet todella huolestuneina eräiden yritysten päätöstä olla palkkaamatta kesätyöntekijöitä.

Kesätöiden ja harjoittelun kautta saatu työkokemus on erittäin tärkeä osa osaamisen kartuttamista ja lisäksi niissä hankittu ansio on tarpeellinen lisä opiskelukuukausien aikaiseen rajalliseen opintotukeen.

Valtio on huomattavan suuressa omistajaroolissa monissa niistä yrityksistä, jotka ovat linjanneet, etteivät palkkaa opiskelijoita kesätöihin. Harjoittelu, joka suoritetaan usein juuri kesätöissä, on pakollista lähes kaikissa tekniikan alan tutkinnoissa. Tämän takia on erikoista, että valtion vaatiessa opiskelijoita valmistumaan nopeammin, se osakkeenomistajana estää opiskelijoita suorittamasta opintoihin kuuluvaa harjoittelua. Samaan aikaan valtio ei riittävästi kannusta oppilaitoksia lisäämään kesäopetusta. Mikäli opiskelija jää ilman kesätöitä, täytyy opintojen järkevän edistämisen olla mahdollista kesäkuukausina.

Toisaalta harjoittelu ja kesätyöt ovat myös opiskelijoille mahdollisuus saada jalkaa yritysten oven väliin. Tällä on suuri vaikutus tekniikan opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Tutkimukset osoittavat, että opiskeluaikana saatu alakohtainen ja laadukas työkokemus on kaikkein tärkein avain laadulliseen työllistymiseen valmistumisen jälkeen.

Kesätöissä hankituilla tuloilla pyritään elämään myös talvella, jotta lukukausien aikana voisi keskittyä täysipäiväisesti opintoihin. Mikäli kesätöitä ei löydy, joutuvat opiskelijat käymään ahkerammin töissä opiskelujen ohella.

Jollei opiskelijoille anneta mahdollisuutta käytännön työharjoitteluun, Suomessa on tulevaisuudessa huutava pula osaajista. Työnantajien kannattaa muistaa, että kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaaminen tutkitusti motivoi opiskelijoita hakeutumaan myös valmistuttuaan kyseisiin yrityksiin.

Tekniikan opiskelijoiden neuvottelupäivillä 3.-5.4.2009 kokoontuivat kaikki alan koulutusasteet pohtimaan koulutuksen ja ammatillisten mahdollisuuksien nykytilaa. Tapahtuman järjestivät Insinööriopiskelijaliitto IOL ry, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry sekä Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry.

Lähde: Uusi Insinöörilitto UIL ry

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n mukaan painopiste työuran pidentämisessä pitäisi ehdottomasti olla työuran alkupäässä. On ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat valmistuisivat nopeammin ja saisivat jo opiskeluaikana oman alan työkokemusta.

– Työura alkaa jo opiskeluvaiheessa eikä suinkaan vasta valmistumisen jälkeen, toteaa Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Joonas Suominen.

Uuden Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksesta ilmenee, että 59 % opiskelijoista tekee töitä opintojensa ohessa. Lähes puolet opintojen ohessa työskentelevistä kokee olevansa taloudellisten syiden takia pakotettuja käymään töissä. Jos opiskelija on taloudellisista syistä pakotettu työskentelemään opiskelujen aikana, tämä usein venyttää valmistumista ja siirtymistä työmarkkinoiden kokonaisvaltaiseen käyttöön. On erittäin tärkeää luoda puitteet, jotka mahdollistavat tutkinnon suorittamisen ajallaan.

Viime kesänä 93 % insinööriopiskelijoista oli töissä. Kaksi kolmesta koki työnsä liittyneen joko hyvin tai erittäin hyvin opiskeluunsa. Opiskeluaikana saatu laadukas työkokemus on merkittävä tekijä työurien pidentämisessä ja parantamisessa. Mitä nopeammin vastavalmistunut saa omaa koulutustaan vastaavaa työtä, sitä nopeammin alkaa positiivinen tulevaisuuteen suuntaava urakehitys.

Yhä useampi opiskelija pidentää tietoisesti opiskeluaikaansa huonojen työllisyysnäkymien vuoksi. Päättäjien pitäisi alkaa miettiä yhdessä elinkeinoelämän edustajien ja oppilaitosten kanssa keinoja, joilla opiskeluajat saataisiin lyhenemään ja vastavalmistuneet työllistymään tehokkaammin. Tämä pidentäisi automaattisesti tulevia työuria.

– Tässä taantumassa ei saa toistaa samaa virhettä kuin edellisessä lamassa 1990-luvun alussa eli unohtaa nuoria, Suominen muistuttaa.

Lisätietoja:

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

puheenjohtaja Joonas Suominen, joonas.suominen@iol.fi, puh. 0400 722 721
toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasala, ulla-mari.pasala@iol.fi, puh. 0400 956 557

Uusi Insinööriliitto UIL ry

tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, jaakko.koivumaki@uil.fi, puh. 0201 801 870

IAET-kassassa uusien hakemusten määrä kasvaa jatkuvasti. Marraskuussa uusia hakemuksia tuli 537, joulukuussa 579, tammikuussa 1291, helmikuussa 1578 ja maaliskuussa (27.3.) mennessä 1831.

Uusia ja jatkohakemuksia on tullut kaikkiaan tammikuussa 5670, helmikuussa 6222 ja maaliskuussa (27.3. mennessä) 5897.

Käsittelyaika on edelleen noin 10 viikkoa, mutta pitenee todennäköisesti jonkin verran suuren hakemusmäärän vuoksi. Jatkohakemukset käsitellään noin viikossa ja ne ovat tavoiteaikataulussa. Käsittelyajan venymiseen ovat vaikuttaneet uusi käsittelyjärjestelmä sekä hakemusten määrän voimakas kasvu ja näiden edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus.

Vajaa 80 prosenttia uusista hakemuksista on epätäydellisiä ja niihin joudutaan hankkimaan lisätietoja. Tämä vie aikaa ja hidastaa käsittelyä. Jos hakemusten laatua saadaan parannettua, käsittely nopeutuu olennaisesti. Lisätietojen kysyminen ei johdu kassan linjasta vaan työttömyysturvalainsäädännöstä sekä kassan valvovien viranomaisten ohjeista ja -määräyksistä.

Työttömäksi ilmoittautuminen
Irtisanottujen ja toistaiseksi lomautettujen pitää ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä työttömyys-/lomautuspäivänä asuinpaikkakuntansa työ- ja elinkeinoministeriöön. Jos Sinut on lomautettu määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, varmista työnantajaltasi, pitääkö Sinun ilmoittautua henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon vai hoitaako työnantaja asian yhteisilmoituksella. Varmista myös, että työnantajasi tietää, minkä työttömyyskassan jäsen olet. Jos lomautetulla on yritystoimintaa (ml. maa- tai metsätalous) tai keskeneräisiä opintoja, pitää työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautua itse.

Päivärahan hakeminen
Päivärahahakemuksen saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai tulostettua osoitteesta www.iaet.fi, josta löytyy myös lomakepohjat tarvittaviin liitteisiin. Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Hakemuksen käsittelyä helpottaa, jos se lähetetään työnantajan kirjekuoressa.

Päivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta aina jälkikäteen neljän (4) kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi ja ehdottomasti kannattaa kuitenkin toimittaa IAET-kassalle jo ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen.

Jatkohakemuksen saat postitse kotiin, kun työttömyyskassa on vastaanottanut ensimmäisen päivärahahakemuksesi. Tämän jälkeen esitäytetty jatkohakemus toimitetaan aina päivärahan maksuilmoituksen mukana. Jatkohakemus täytetään vähintään neljältä (4) kalenteriviikolta jälkikäteen.

Päivärahan maksu
Ansiopäivärahaa maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän (4) viikon tai kuukauden maksukausittain. Maksupäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai.

Täyty hakemus mahdollisimman hyvin ohjeita noudattaen ja pyydä palkanlaskijaa katsomaan ohjeita IAET-kassan nettisivuilta.

Lue lisää ohjeista osoitteesta, www.iaet.fi

IAET-kassan pikaohje

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry