Uusi Insinööriliitto ei hyväksy eläkeiän nostoa – ikääntynyt työväestö maksaa velkalaskun

Hallitus on kauden puolivälin tarkastelussaan päättänyt nostaa alinta vanhuuseläkeikää 65 vuoteen työllisyysasteen nostamisen takia.

Työllisyysasteen nostaminen on hyvä tavoite, mutta lääke on täysin väärä eikä Uusi Insinööriliitto UIL ry voi sitä hyväksyä.
Päätös eläkeuudistuksesta tulee kansantalouden kannalta erittäin huonoon aikaan ja on signaali siitä, ettei hallitus on valinnut palkansaajia kohtaan keppilinjan. Samalla päätös on viesti siitä, ettei hallitus kanna vastuuta ikääntyvästä työväestöstä.

Ratkaisun ajankohdan tekee epäonnistuneeksi se tosiasia, että mm. ikääntyneitä ylempiä toimihenkilöitä irtisanotaan huonoina aikoina runsaasti, sillä heidän palkkansa on korkeampi kuin uran alkupäässä olevilla.

– Eläkeiän nosto 65 vuoteen lisää ikääntyvien tuskaa. Eläkeikään on pitkä aika ja uuden työpaikan saanti on iän takia vaikeaa, huomauttaa Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari.

Tällä eläkeiän nostolla ei paranneta taloudessamme jylläävää kriisiä eikä sillä myöskään turvata tulevaisuuden hyvinvointia. Samaan aikaan eläkeiän nostopäätöksen kanssa hallitus leikkaa sekä välillisiä että välittömiä veroja. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden eläkeläisten oletetaan maksavan taantuman laskun.

Suomessa toteutettiin vuonna 2005 kolmikantaisesti neuvoteltu eläkeuudistus, jossa luotiin vapaaehtoisuuteen perustuva joustava eläkejärjestelmä. Nykyjärjestelmän mukaan voi työskennellä 68 ikävuoteen saakka ja kerätä suurempaa eläkekertymää. Tämä on erityisen tärkeää heille, joilla on ollut katkoksia työurassa ja näin myös eläkekertymässä. Pidempi työura olisi siis jo nyt mahdollinen, jos ihmiset saisivat pitää työpaikkansa.

Hyökkäys yhteistyötä vastaan

Suomessa on pitkään ollut yhdessä sopimisen ja ristiriitojen sovittelun kulttuuri. Valtio ja sitä edustava kulloinenkin hallitus on ollut tässä yhteistyössä merkittävä osapuoli. Yhteistyön tulevaisuus on näin hallituksen käsissä sen tulevien linjausten myötä.

Äskettäin sovittu kolmikantainen nk. sosiaalitupo ei Uuden Insinööriliiton näkemyksen mukaan ole enää voimassa. Sosiaalitupossa sovittiin yhdessä hallituksen kanssa kolmikantaisesti työeläkkeiden ja työttömyysturvan kehittämisestä sekä yritysten kansaneläkemaksun poistosta. Nyt hallitus vetäytyi yhdessä sovitusta paketista.

– Tuntuu siltä, että kokonaisuus olikin suunniteltu niin, että yrityksiltä saatiin poistettua kansaneläkemaksu ilman vastinetta, Porokari toteaa.

Tutustu uudistettuun Uusi Insinööri -verkkolehteen!

Uusi Insinööri -verkkolehteä on uudistettu ja sitä julkaistaan osoitteessa www.insinoori-lehti.fi . Uuden ulkoasun ja rakenteen lisäksi verkkolehdessä on uusia toimintoja, jotka parantavat verkkolehden käytettävyyttä.

Uuden verkkolehden etusivulla on linkkejä laajempiin mm. edunvalvontaa, osaamista ja yhteiskuntaa käsitteleviin artikkeleihin sekä ajankohtaisiin uutisiin. Verkkolehden etusivulla on myös linkki Uusi Insinööri –lehden näköisversioon.

Verkkolehden etusivulta löytyy myös palautekanava, ”Ota yhteyttä”, jonka kautta jäsenet voivat lähettää toimitukselle juttuideoita ja palautetta julkaistuista artikkeleista ja uutisista.

Verkkolehden lukeminen ei edellytä kirjautumisia, vaan lehteä voivat lukea niin jäsenet kuin muutkin verkkolehden aineistosta kiinnostuneet.

Akava: Eläkeuudistus ei synny kahdessa päivässä

Akavan johtaja Markku Lemmetyn mielestä uutta eläkepolitiikka ei voi rakentaa kahdessa päivässä.

Hallitus esittää politiikkariihessään eläkeiän nostamista asteittain 65 vuoteen.

– Eläkepolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa ja sitä pitää uudistaa harkiten, sanoo Lemmetty.

Hän edellyttää, että jatkovalmistelu tehdään työmarkkinajärjestöjen voimin.

Lemmetyn mielestä parempi keino työurien pidentämiseen olisi työelämän laadullinen kehittäminen.

– Asiaa voitaisiin edistää jopa rakenteellisilla uudistuksilla. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen ja irtisanomissuojan parantaminen. Katkonaiset työurat kun altistavat työttömyydelle.

– Ennen kaikkea työssäkäyvien jatkuva koulutus parantaa työntekijöiden valmiuksia jatkaa pitempään työelämässä, koska silloin osaaminen pysyy ajan tasalla, Lemmetty sanoo.

Hallitus haluaa myös lyhentää opiskeluaikoja.

– Opintojen aloittaminen nopeammin edellyttää nykyistä laajempaa opinto-ohjausta, jotta koulutus- ja työuran valinta nopeutuisi ja opiskelijoilla olisi oikea kuva koulutuksen sisällöstä ja uramahdollisuuksista. Myös koulutusmäärien ennakointia pitää tehostaa, jotta opiskelijat eivät valmistu aloille, joilla ei ole työpaikkoja, Lemmetty muistuttaa.

Pitemmällä aikavälillä työllisyyden pitäminen korkealla tasolla on avainasemassa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan säilyttää ja samalla jatkaa palkansaajien veroasteen alentamista.

– Monet hallituksen esityksistä tähtäävätkin tähän suuntaan, Lemmetty sanoo.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

IOL: Harjoittelu tekee insinöörin

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on huolissaan insinööriopiskelijoiden harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen riittävyydestä tulevana kesänä.

Heikko taloustilanne ei saa olla este opiskelijoiden opintojen etenemiselle. Uutiset yt-neuvotteluista ja lomautuksista sekä muutenkin heikot työllisyysnäkymät eivät paranna opiskelijoiden uskoa tulevaan uraansa, eivätkä yritysten mainetta työnantajina. Yritysten ylivarovaisuus näkyy jo nyt epävarmuutena tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja, vaikka irtisanomiset ja lomautukset eivät suoranaisesti estä harjoittelijoiden rekrytointia.

Harjoittelu on merkittävä ja pakollinen osa insinööritutkintoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskeluaikana hankittu laadukas työkokemus antaa suunnan valmistumisen jälkeiselle työuralle.

– On yhteiskunnan edun mukaista, että hyvän urakehityksen alkuun päässeet tekniikan alan asiantuntijat valmistuvat määräajassa, toteaa insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Joonas Suominen.

Opiskeluaikana omalta alalta monipuolista työkokemusta hankkineiden insinöörien osaaminen on heti työmarkkinoiden käytettävissä. Kullanarvoista työkokemusta voivat tarjota vain alalla toimivat yritykset.

Akavalaisen Uuden Insinööriliiton opiskelijajärjestö Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on tekniikan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö. Liitolla on noin 20 000 jäsentä ja sen päätoiminta-alueet ovat koulutuspolitiikka, insinööriopiskelijoiden ammattikuva sekä työelämän edunvalvonta.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Uusi Insinööriliitto uudisti organisaatiotaan vastatakseen työmarkkinakentän muutoksiin

Uusi Insinööriliitto UIL ry on uudistanut organisaatiostaan vastatakseen entistä tehokkaammin työmarkkinakentän muutoksiin ja tarjotakseen jäsenistölleen entistä parempaa jäsenpalvelua.

Uuden Insinööriliiton hallitus on hyväksynyt organisaatiouudistuksen yksimielisesti 5.2.2009 pitämässään kokouksessa. Organisaatiouudistus astui voimaan välittömästi.

Uuden Insinööriliito uudistettu organisaatio koostuu järjestö- ja kehittämisyksiköstä, koulutus- ja tutkimusyksiköstä, työsuhde- ja neuvotteluyksiköstä sekä hallinto- ja lakiyksiköstä. Uuden Insinööriliiton toimintaa johtaa puheenjohtaja Pertti Porokari.

Uuden Insinööriliiton järjestö- ja kehittämisyksikköä johtaa Ari Impivaara, koulutus- ja tutkimusyksikköä Hannu Saarikangas, työsuhde- ja neuvotteluyksikköä Ismo Kokko sekä hallinto- ja lakiyksikköä Ari Kiiras.

Järjestö- ja kehittämisyksikköön kuuluvan viestinnän esimies on toimituspäällikkö ja
Uusi Insinööri –lehden päätoimittaja Ilona Mäenpää. Samaan yksikköön kuuluvan jäsentietopalvelun esimiehenä toimii Pasi Heiskanen. Atk-päälliköksi on nimitetty Kari Malinen.

Koulutus- ja tutkimusyksikköön kuuluvasta tutkimustoiminnasta vastaa tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner. Samaan yksikköön kuuluvaa opiskelijatoiminnan, Insinööriopiskelijaliiton esimiehenä toimii Ulla-Mari Pasala.

Työsuhde- ja neuvotteluyksikössä elinkeinopoliittisista asioista vastaa elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari.

Hallinto- ja lakiyksikköön kuuluvan taloushallinnon esimies on talouspäällikkö Marjut Lehtikari ja lakimiesten esimiehenä toimii johtava lakimies Kati Hallikainen.

Lähde: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Sähköpostilista jäsenille

Onko puskaradion toiminnassa ongelmia? Liity JIO:n uudelle postituslistalle ja pysyt aina ajan hermolla siitä mitä insinööriopiskelijoiden piireissä tapahtuu seuraavaksi. Täytä vain alla oleva lomake liittyäksesi.

[contact-form 2 “JIO:n sähköpostilistalle liittyminen”]

Tiedote Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIO ry:n järjestäytymiskokouksesta

Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIO ry järjestäytyi 9.12.2008. Järjestäytymiskokouksessa päätettiin hallitusten jäsenten vastuualueet sekä hallituksen yhteisistä pelisäännöistä ja tavoitteista toimikaudelle 2009.

Hallituksen jäsenten vastuualueet vuonna 2009:

Puheenjohtaja
Tero Rinne

Varapuheenjohtaja
Jussi Orava

Rahastonhoitaja
Lauri Pöyhönen

Sihteeri
Meri Iiliäinen

PR- ja mediavastaava
Sari Suutari

Huvi- ja tapahtumavastaava
Teemu Itkonen

Koulutuspoliittinen vastaava
Jukka Hämäläinen

YH- ja KV-vastaava
Janne Warén

KSI -vastaava
Jere Kääriäinen

KeHä -vastaava
Tero Lund

Varajäsen
Joona Ojanperä

Hallitus vuodelle 2009

Jyväskylän Insinöörien vuoden 2009 hallitukseen on valittu seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja:
Tero Rinne

Rahastonhoitaja:
Lauri Pöyhönen

Hallituksen jäsenet:
Jussi Orava
Sari Suutari
Tero Lund
Jukka Hämäläinen
Meri Iiliäinen
Jere Kääriäinen
Janne Warén
Teemu Itkonen

Varajäsen:
Joona Ojanperä

Hallitusten jäsenten vastuualueet tullaan määrittämään myöhemmin

Onnittelut valituille!