Category: Uutiset

Akava kannattaa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (AKKU) pohtivan työryhmän esityksiä, joilla kannustetaan korkeasti koulutettuja hankkimaan lisäkoulutusta valmistumisen jälkeen.

Työryhmä luovutti perjantaina väliraporttinsa opetusministeri Henna Virkkuselle.

– Jo kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä on korkeasti koulutettuja. Heidän osaamisensa vanhenee nopeammin kuin muilla työntekijäryhmillä ja vaatii enemmän päivittämistä. Työryhmän esitykset parantavat myös korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia, mutta eivät vastaa kaikkiin tarpeisiin, sanoo Akavan koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen.

Pöyhösen mukaan suuri haaste on turvata koulutusmahdollisuudet niille korkeasti koulutetuille, joiden työnantaja ei tue kouluttautumista.

– Erityisen vaikeaa on ikääntyneillä työntekijöillä, joiden korkeakoulututkinnosta saattaa olla aikaa jopa 20–30 vuotta. He putoavat helposti työmarkkinoiden vauhdista, mikäli osaamista ei ole mahdollisuutta päivittää.

Akavalaiset poikkeavat muista työntekijäryhmistä siinä, että he haluavat parantaa osaamistaan myös edetäkseen työurallaan – eivät vain kehittyäkseen nykyisessä työssään.

Omaehtoisen täydennyskoulutuksen ongelma on Pöyhösen mukaan sen kalleus. Opinnot jäävät opiskelijan maksettavaksi, ellei työnantaja korvaa kuluja. Täydennyskoulutuksen sijaan koulutetut saattavat hakeutua suorittamaan kokonaan uutta tutkintoa, koska se on maksutonta.

– Lisärahoitus täydennyskoulutuksen kehittämiseksi on välttämätöntä. Pitää myös muistaa, että toimiva täydennyskoulutusjärjestelmä vapauttaa varsinaisia tutkintoon johtavia opiskelupaikkoja nuorille, sanoo Pöyhönen.

Opiskelijan taloudellinen turva paranee nykyisestä, mikäli työryhmän esittämä aikuiskoulutustuen taso nousee ansiopäivärahan tasolle ja tukiajan pituudesta tulee kiinteä. Akavan mukaan mahdollisuutta osallistua koulutukseen on myös tuettava yksilöille ja yrityksille suunnatuilla verokannusteilla, joiden käyttöä työryhmä on luvannut selvittää.

Hallituksen politiikkariihessään tekemä päätös eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n mielestä täysin käsittämätön.

”YTN tuomitsee hallituksen yksikseen ja yllättäen päättämän eläkeiän korottamisen. Hallitus hylkäsi kolmikantaisen valmistelun ja teki päätöksen työmarkkinajärjestöjä kuuntelematta, ja jopa eläkeasiantuntijoita kuulematta. Palkansaajat ja työnantajat rahoittavat eläkkeet”, YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

YTN:n työvaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan keskiviikkona ja totesi, että YTN on valmis ryhtymään kaikkiin eriasteisiin järjestöllisiin toimenpiteisiin. ”Toivomme, että hallitus kuuntelee palkansaajajärjestöjä, mutta valmistaudumme myös järjestövalmiuden käyttöön. YTN on valmis tarvittaessa yhtymään jopa yleislakkoon”, Fjäder lupaa. ”Haluamme kääntää pääministerin pään eläkeasiassa. Valitettavaa on, että lakko vääjäämättä kohdistuu myös työnantajiin.”

Palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat keskiviikkoiltana pääministeri Matti Vanhasen eläkelinjausten uudelleenarvioimiseksi. Pääministeri kuitenkin pysyi päätöksessään nostaa eläkeikä 65 vuoteen.

YTN:n mielestä eläkeiän nosto ei kasvata todellista eläkeikää. Työuran piteneminen käytännössä edellyttää, että ihmiset jaksavat töissä pidempään ja ettei yt-neuvotteluissa ensimmäisenä saneerata yli 50-vuotiaita.

Palkansaajajärjestöt järjestävät 14.3. yhteisen tapaamisen, jossa käsitellään hallituksen eläkelinjauksia ja valmistaudutaan yhteisiin tahdonilmaisuihin laajalla rintamalla. YTN:n hallitus päättää jatkotoimista 18.3.

”Hallituksen päätös nostaa eläkeikää vie luottamukselta pohjaa ja herättää kysymyksen, ovatko muutkin työntekijöiden oikeudet vaarassa”.

– Eläkeiän nosto oli hallitukselta kerta kaikkiaan virheellinen päätös, puheenjohtaja Matti Viljanen summaa Akavan puheenjohtajiston yksimielisen kannan.

Akavan puheenjohtajisto ja neuvottelujärjestöjen puheenjohtajat kokoontuivat tänä aamuna keskustelemaan maan hallituksen ilmoituksesta nostaa eläkeikä 65 vuoteen. Hallitus esittää nykyisen, joustavan 63–68-vuoden eläkeiän korvaamista 65 vuoden eläkeiällä.

– Työmarkkinajärjestöillä pitää olla oikeus osallistua ansiosidonnaisen eläkejärjestelmään liittyvään valmisteluun, sillä palkansaajat ja työnantajat ovat sen maksajia, Viljanen muistuttaa.

Akavan puheenjohtajisto odottaa, että maan hallitus palauttaa eläkeasian kolmikantaiseen valmisteluun vielä tämän viikon aikana. Valmistelu pitää jatkossakin tehdä nk. Rantalan eläketyöryhmässä, jossa työmarkkinajärjestöt ovat mukana.

Akava on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että työuria täytyy pidentää, jotta hyvinvointi maassa on jatkossakin taattu. Siksi on omituista, että hallitus toimi asiassa yksin ja ohitti kolmikantaisen valmistelun.

– Kyse ei ole siitä, että palkansaajien mielestä palo on väärin sammutettu, vaan siitä, että hallituksen keino ei yksinkertaisesti toimi. Mitään näyttöä ei ole siitä, että todellinen eläkeikä nousisi kirjaamalla se paperille. Ensisijaista on, että työolot ja ihmisten kohtelu ovat kunnossa, jotta ihmiset jaksavat työssä nykyistä pitempään, puheenjohtaja Matti Viljanen sanoo.

Akava katsoo, että ihmisten ammattitaidon ylläpito, työelämän joustot ja työnantajien asenteisiin vaikuttaminen toimivat nopeammin kuin lainsäädäntö konsanaan. Hallituksen päätös ei vaikuta siihen, että työnantajat irtisanovat usein eläkeikää lähestyvät työntekijät ensimmäisenä.

Akavan paheksuu myös sitä, että hallitus puuttuu ryhmäeläkevakuutuksen ja vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtoihin. Tämä voi johtaa pääomapakoon Suomesta.

Puheenjohtaja Viljanen odottaa tämäniltaisesta palkansaajajohtajien ja pääministerin tapaamisesta varmaa tietoa siitä, onko hallitus todella sosiaalitupon takana.

Akavan hallitus on kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen ensi tiistaiksi 10.3. klo 16. Siellä päätetään mahdollisista jatkotoimista.

Hallitus on kauden puolivälin tarkastelussaan päättänyt nostaa alinta vanhuuseläkeikää 65 vuoteen työllisyysasteen nostamisen takia.

Työllisyysasteen nostaminen on hyvä tavoite, mutta lääke on täysin väärä eikä Uusi Insinööriliitto UIL ry voi sitä hyväksyä.
Päätös eläkeuudistuksesta tulee kansantalouden kannalta erittäin huonoon aikaan ja on signaali siitä, ettei hallitus on valinnut palkansaajia kohtaan keppilinjan. Samalla päätös on viesti siitä, ettei hallitus kanna vastuuta ikääntyvästä työväestöstä.

Ratkaisun ajankohdan tekee epäonnistuneeksi se tosiasia, että mm. ikääntyneitä ylempiä toimihenkilöitä irtisanotaan huonoina aikoina runsaasti, sillä heidän palkkansa on korkeampi kuin uran alkupäässä olevilla.

– Eläkeiän nosto 65 vuoteen lisää ikääntyvien tuskaa. Eläkeikään on pitkä aika ja uuden työpaikan saanti on iän takia vaikeaa, huomauttaa Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari.

Tällä eläkeiän nostolla ei paranneta taloudessamme jylläävää kriisiä eikä sillä myöskään turvata tulevaisuuden hyvinvointia. Samaan aikaan eläkeiän nostopäätöksen kanssa hallitus leikkaa sekä välillisiä että välittömiä veroja. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden eläkeläisten oletetaan maksavan taantuman laskun.

Suomessa toteutettiin vuonna 2005 kolmikantaisesti neuvoteltu eläkeuudistus, jossa luotiin vapaaehtoisuuteen perustuva joustava eläkejärjestelmä. Nykyjärjestelmän mukaan voi työskennellä 68 ikävuoteen saakka ja kerätä suurempaa eläkekertymää. Tämä on erityisen tärkeää heille, joilla on ollut katkoksia työurassa ja näin myös eläkekertymässä. Pidempi työura olisi siis jo nyt mahdollinen, jos ihmiset saisivat pitää työpaikkansa.

Hyökkäys yhteistyötä vastaan

Suomessa on pitkään ollut yhdessä sopimisen ja ristiriitojen sovittelun kulttuuri. Valtio ja sitä edustava kulloinenkin hallitus on ollut tässä yhteistyössä merkittävä osapuoli. Yhteistyön tulevaisuus on näin hallituksen käsissä sen tulevien linjausten myötä.

Äskettäin sovittu kolmikantainen nk. sosiaalitupo ei Uuden Insinööriliiton näkemyksen mukaan ole enää voimassa. Sosiaalitupossa sovittiin yhdessä hallituksen kanssa kolmikantaisesti työeläkkeiden ja työttömyysturvan kehittämisestä sekä yritysten kansaneläkemaksun poistosta. Nyt hallitus vetäytyi yhdessä sovitusta paketista.

– Tuntuu siltä, että kokonaisuus olikin suunniteltu niin, että yrityksiltä saatiin poistettua kansaneläkemaksu ilman vastinetta, Porokari toteaa.

Akavan johtaja Markku Lemmetyn mielestä uutta eläkepolitiikka ei voi rakentaa kahdessa päivässä.

Hallitus esittää politiikkariihessään eläkeiän nostamista asteittain 65 vuoteen.

– Eläkepolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa ja sitä pitää uudistaa harkiten, sanoo Lemmetty.

Hän edellyttää, että jatkovalmistelu tehdään työmarkkinajärjestöjen voimin.

Lemmetyn mielestä parempi keino työurien pidentämiseen olisi työelämän laadullinen kehittäminen.

– Asiaa voitaisiin edistää jopa rakenteellisilla uudistuksilla. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen ja irtisanomissuojan parantaminen. Katkonaiset työurat kun altistavat työttömyydelle.

– Ennen kaikkea työssäkäyvien jatkuva koulutus parantaa työntekijöiden valmiuksia jatkaa pitempään työelämässä, koska silloin osaaminen pysyy ajan tasalla, Lemmetty sanoo.

Hallitus haluaa myös lyhentää opiskeluaikoja.

– Opintojen aloittaminen nopeammin edellyttää nykyistä laajempaa opinto-ohjausta, jotta koulutus- ja työuran valinta nopeutuisi ja opiskelijoilla olisi oikea kuva koulutuksen sisällöstä ja uramahdollisuuksista. Myös koulutusmäärien ennakointia pitää tehostaa, jotta opiskelijat eivät valmistu aloille, joilla ei ole työpaikkoja, Lemmetty muistuttaa.

Pitemmällä aikavälillä työllisyyden pitäminen korkealla tasolla on avainasemassa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan säilyttää ja samalla jatkaa palkansaajien veroasteen alentamista.

– Monet hallituksen esityksistä tähtäävätkin tähän suuntaan, Lemmetty sanoo.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on huolissaan insinööriopiskelijoiden harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen riittävyydestä tulevana kesänä.

Heikko taloustilanne ei saa olla este opiskelijoiden opintojen etenemiselle. Uutiset yt-neuvotteluista ja lomautuksista sekä muutenkin heikot työllisyysnäkymät eivät paranna opiskelijoiden uskoa tulevaan uraansa, eivätkä yritysten mainetta työnantajina. Yritysten ylivarovaisuus näkyy jo nyt epävarmuutena tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja, vaikka irtisanomiset ja lomautukset eivät suoranaisesti estä harjoittelijoiden rekrytointia.

Harjoittelu on merkittävä ja pakollinen osa insinööritutkintoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskeluaikana hankittu laadukas työkokemus antaa suunnan valmistumisen jälkeiselle työuralle.

– On yhteiskunnan edun mukaista, että hyvän urakehityksen alkuun päässeet tekniikan alan asiantuntijat valmistuvat määräajassa, toteaa insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Joonas Suominen.

Opiskeluaikana omalta alalta monipuolista työkokemusta hankkineiden insinöörien osaaminen on heti työmarkkinoiden käytettävissä. Kullanarvoista työkokemusta voivat tarjota vain alalla toimivat yritykset.

Akavalaisen Uuden Insinööriliiton opiskelijajärjestö Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on tekniikan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö. Liitolla on noin 20 000 jäsentä ja sen päätoiminta-alueet ovat koulutuspolitiikka, insinööriopiskelijoiden ammattikuva sekä työelämän edunvalvonta.

Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry

Uusi Insinööriliitto UIL ry on uudistanut organisaatiostaan vastatakseen entistä tehokkaammin työmarkkinakentän muutoksiin ja tarjotakseen jäsenistölleen entistä parempaa jäsenpalvelua.

Uuden Insinööriliiton hallitus on hyväksynyt organisaatiouudistuksen yksimielisesti 5.2.2009 pitämässään kokouksessa. Organisaatiouudistus astui voimaan välittömästi.

Uuden Insinööriliito uudistettu organisaatio koostuu järjestö- ja kehittämisyksiköstä, koulutus- ja tutkimusyksiköstä, työsuhde- ja neuvotteluyksiköstä sekä hallinto- ja lakiyksiköstä. Uuden Insinööriliiton toimintaa johtaa puheenjohtaja Pertti Porokari.

Uuden Insinööriliiton järjestö- ja kehittämisyksikköä johtaa Ari Impivaara, koulutus- ja tutkimusyksikköä Hannu Saarikangas, työsuhde- ja neuvotteluyksikköä Ismo Kokko sekä hallinto- ja lakiyksikköä Ari Kiiras.

Järjestö- ja kehittämisyksikköön kuuluvan viestinnän esimies on toimituspäällikkö ja
Uusi Insinööri –lehden päätoimittaja Ilona Mäenpää. Samaan yksikköön kuuluvan jäsentietopalvelun esimiehenä toimii Pasi Heiskanen. Atk-päälliköksi on nimitetty Kari Malinen.

Koulutus- ja tutkimusyksikköön kuuluvasta tutkimustoiminnasta vastaa tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner. Samaan yksikköön kuuluvaa opiskelijatoiminnan, Insinööriopiskelijaliiton esimiehenä toimii Ulla-Mari Pasala.

Työsuhde- ja neuvotteluyksikössä elinkeinopoliittisista asioista vastaa elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari.

Hallinto- ja lakiyksikköön kuuluvan taloushallinnon esimies on talouspäällikkö Marjut Lehtikari ja lakimiesten esimiehenä toimii johtava lakimies Kati Hallikainen.

Lähde: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Onko puskaradion toiminnassa ongelmia? Liity JIO:n uudelle postituslistalle ja pysyt aina ajan hermolla siitä mitä insinööriopiskelijoiden piireissä tapahtuu seuraavaksi. Täytä vain alla oleva lomake liittyäksesi.

[contact-form 2 “JIO:n sähköpostilistalle liittyminen”]

Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIO ry järjestäytyi 9.12.2008. Järjestäytymiskokouksessa päätettiin hallitusten jäsenten vastuualueet sekä hallituksen yhteisistä pelisäännöistä ja tavoitteista toimikaudelle 2009.

Hallituksen jäsenten vastuualueet vuonna 2009:

Puheenjohtaja
Tero Rinne

Varapuheenjohtaja
Jussi Orava

Rahastonhoitaja
Lauri Pöyhönen

Sihteeri
Meri Iiliäinen

PR- ja mediavastaava
Sari Suutari

Huvi- ja tapahtumavastaava
Teemu Itkonen

Koulutuspoliittinen vastaava
Jukka Hämäläinen

YH- ja KV-vastaava
Janne Warén

KSI -vastaava
Jere Kääriäinen

KeHä -vastaava
Tero Lund

Varajäsen
Joona Ojanperä

Jyväskylän Insinöörien vuoden 2009 hallitukseen on valittu seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja:
Tero Rinne

Rahastonhoitaja:
Lauri Pöyhönen

Hallituksen jäsenet:
Jussi Orava
Sari Suutari
Tero Lund
Jukka Hämäläinen
Meri Iiliäinen
Jere Kääriäinen
Janne Warén
Teemu Itkonen

Varajäsen:
Joona Ojanperä

Hallitusten jäsenten vastuualueet tullaan määrittämään myöhemmin

Onnittelut valituille!