HEIKOILLA HANGILLA -TAPAHTUMA VIITANIEMESSÄ 18.3.2009 KLO 18-, JATKOT NIGHTISSA KLO 22-04!
Kaipaavatko haalarisi pikaista käyttöä? Tekeekö mielesi telmiä lumessa, vielä kun sitä on jäljellä?
Tule luokkakavereidesi kanssa kisaamaan hölmöihin joukkuepeleihin päivällä! Illalla hölmöily senkuin jatkuu tiukkojen skabojen lomassa!
Heikot jäät tarjoaa Jyväskylän Insinööriopiskelijat ja Night Jyväskylä! Vieraile Facebook-yhteisössämme odotellessa!
Akava ja muut palkansaajakeskusjärjestöt pääsivät tavoitteeseensa, kun hallitus neuvottelujen jälkeen ilmoitti tänään perääntyvänsä eläkeiän korottamisesta 65 vuoteen.
Koska sopu saavutettiin, lauantaiksi 14.3. Helsinkiin suunniteltua luottamusmiestapaamista ei järjestetä.
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat myös siitä, että nk. sosiaalitupo pysyy voimassa, mikä oli toinen Akavan keskeinen vaatimus.
Akava on samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että työuria on pidennettävä, jotta pystymme ylläpitämään suomalaisen hyvinvointivaltion. Mekaaninen eläkeiän nosto ei olisi ollut ratkaisu ongelmaan.
Sen sijaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on nyt löytää muita keinoja pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Valmistelutyötä jatketaan kolmikantaisesti nk. Rantalan työryhmässä. Yhteistyöhön tulee mukaan myös valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Linjausten pitäisi olla valmiita tämän vuoden loppuun mennessä.
Sopimukseen kuuluu myös se, että eläkeratkaisut käsitellään kolmikantaisesti hallituksen, palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kesken.
Sopu eläkekiistassa vahvistaa kolmikantaa
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen on tyytyväinen hallituksen ja palkansaajakeskusjärjestöjen eläkekiistassa saavuttamaan sopuun.
– Yhteisymmärrys on osoitus siitä, että sopimusyhteiskunta toimii. Nyt eläkepolitiikan kolmikantainen valmistelu on varmistettu. Mukana kehittämisessä ovat ne, joiden maksuilla ansiosidonnaiset eläkkeet kustannetaan eli palkansaajat ja työnantajat.
Sen lisäksi, että hallitus perääntyi päätöksestään nostaa eläkeikää, myös järjestöjen tammikuussa neuvottelema sosiaalitupo pysyy voimassa.
– Sosiaalitupossa sovitut toimet nimenomaan tukevat hallituksen tavoitetta työurien pidentämiseksi, Viljanen huomauttaa.
Akava on samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että työuria on pidennettävä, jotta pystymme ylläpitämään suomalaisen hyvinvointivaltion. Mekaaninen eläkeiän nosto ei kuitenkaan olisi ollut ratkaisu ongelmaan. Sen sijaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on nyt löytää muita keinoja pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
– Ryhdymme nyt etsimään kannustimia, jotka pidentävät työuria. Ensinnäkin on saatava työnantajat pitämään ihmiset töissä pidempään. Toiseksi ihmisillä on oltava voimia ja osaamista, jotta he jaksavat olla työelämässä. Siihen tarvitaan ennen muuta työelämän laadullista kehittämistä, Viljanen sanoo
Valtio joutuu nyt ottamaan velkaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.
– Velat maksetaan kilpailukykyä parantamalla, ei vyötä kiristämällä. Kilpailukykyä voidaan lisätä varmistamalla, että ihmisten osaaminen kasvaa työuran aikana. Siksi panostukset koulutuksen laatuun ovat välttämättömiä, Viljanen huomauttaa.
Akava edellyttää, että eläkepolitiikkaa kehitetään edelleen kolmikantaisesti. Työeläkkeitä koskeva valmistelutyö voidaan hyvin tehdä Eläketurvakeskuksen johtajan Jukka Rantalan johtamassa eläkeryhmässä, jossa tarvittaessa käytettäisiin STM:n ja VM:n asiantuntemusta. Akavan hallitus käsitteli tänään maan hallituksen päätöstä nostaa eläkeikää sekä neuvotteluja pääministerin ja työmarkkinajärjestöjen välillä.
Maan hallituksen päätös nostaa eläkeikää oli hätiköity. Vuonna 2005 voimaan tulleen eläkejärjestelmän vaikutuksia pitäisi seurata vielä jonkin aikaa, jotta nähdään sen vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen.
– Ongelmana ei ole vanhuuseläkejärjestelmän toimimattomuus, vaan se, että ihmiset eivät jaksa työssä eläkeikään asti. 38 prosenttia ihmisistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja heidän keski-ikänsä on 52 vuotta. Ratkaisu pidempien työurien aikaansaamiseksi ei löydy teknisestä eläkeiän nostosta, vaan työelämän laadullisesta kehittämisestä, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen huomauttaa.
Kaikki osapuolet ymmärtävät sen, että valtio joutuu nyt ottamaan velkaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Velan maksuun on kolmenlaisia ratkaisuja: veronkorotukset, palvelujen leikkaukset ja työiän pidentäminen. Akava ei kelpuuta näistä kahta ensimmäistä. Työuran pidentämiseksi tarvitaan laajaa poliittista sitoutumista ja hallituksen työmarkkinaosapuolten saumatonta yhteistyötä, jotta voidaan yhdessä ratkaista varsin mittava ongelma, josta ei selvitä ilman yhteisiä ponnistuksia. Akava vaatii myös, että ns. sosiaalitupon mukaiset uudistukset toteutetaan, sillä ne tukevat myös hallituksen tavoitetta työurien pidentämiseksi.
Akavan mielestä ensisijaista on, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa saadaan nopeasti ratkaisu aikaan.
– Ihmisiä askarruttavat jo kansainvälisen talouskriisin vaikutukset omaan elämään. Lisämausteeksi ei tarvita eläkepolitiikan muutosta, vaan nyt on syytä rauhoittaa tilanne, puheenjohtaja Viljanen vaatii.
Hallituksen pitää varata riittävät toimintaedellytykset ja resurssit työelämän kehittämiselle ja työllisyyden edistämiselle.
– Myös työnantajien on omilla toimillaan osoitettava halukkuutensa toimia asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laman varjolla työntekijöitä ”siivotaan” vauhdilla työttömyys- tai eläkeputkeen, Viljanen paheksuu.
Akavan hallitus kokoontuu perjantaina klo 13, mikäli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen eläkekiistaan ei saada neuvotteluratkaisua ennen sitä. Lauantaille 14.3. on suunniteltu luottamusmiestapaaminen yhdessä SAK:n ja STTK:n kanssa.
Työmarkkinakeskusjärjestöt korostavat, että synkistä talousnäkymistä huolimatta nuorille on tärkeää järjestää mahdollisuuksien mukaan kesätöitä ja harjoittelupaikkoja.
– Jotta talous saadaan nousuun, tarvitaan osaavia ja innovatiivisia työntekijöitä. Positiivinen kokemus työelämästä innostaa nuoria töihin. Yhteydet työelämään tuleviin nuoriin tarjoavat työnantajille mahdollisuuden saada tulevina vuosina palvelukseensa ammattitaitoisia työntekijöitä.
Myös ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvät työssäoppimisjaksot ja korkea-asteen koulutukseen liittyvät harjoittelujaksot tulisi turvata. Ne ovat usein edellytyksenä tutkintojen suorittamiselle, ja niiden puute saattaa jopa estää opiskelijan valmistumisen. Myös korkeakouluissa opiskelevat tarvitsevat tutkimusaiheita opinnäytetöitään varten.
”Tutustu työelämään ja tienaa” -ohjelma on lähes kahden vuosikymmenen aikana tarjonnut koululaisille mahdollisuuksia saada kokemuksia työpaikoista ja niissä olevista työtehtävistä aloilla, joilla ohjelma on käytössä.
Työmarkkinakeskusjärjestöt vetoavat yrityksiin ja julkisen sektorin työpaikkoihin, että niissä järjestetään nuorille ja opiskelijoille kesätyöpaikkoja sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Työmarkkinakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että niiden jäsenliitot ja jäsenet tukevat näitä tavoitteita.
Lisätietoa ”Tutustu työelämään ja tienaa” –ohjelmasta: http://www.tat.fi/tat/fi/www/koulut/nuorten_kesatyot/nuorten_kesatyot/
Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry
Jo yli 140 000 suomalaista on allekirjoittanut palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen vetoomuksen, jossa ne vaativat hallitusta muuttamaan päätöksensä eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen.
Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa, http://www.adressit.com/elakepaatos
Kaksi kolmesta vaatii eläkepäätöksen perumista
Kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) on sitä mieltä, että hallituksen olisi vedettävä eläkepäätös pois ja aloitettava neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa. Noin viidennes (22 %) puolestaan suosittelee tehdyn linjauksen viemistä eduskunnan käsittelyyn.
Tiedot käyvät ilmi SAK:n, STTK:n ja Akavan TNS-Gallupilla teettämästä kyselystä, johon vastasi 1158 suomalaista 27.2. – 3.3.2009 välisenä aikana.
Lue uutinen Akavan, SAK:n ja STTK:n TNS-Gallupilla teettämästä tutkimuksesta Uusi Insinööri -verkkolehdestä.
Lähde: Uusi Insinööriliitto UIL ry
Akava kannattaa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (AKKU) pohtivan työryhmän esityksiä, joilla kannustetaan korkeasti koulutettuja hankkimaan lisäkoulutusta valmistumisen jälkeen.
Työryhmä luovutti perjantaina väliraporttinsa opetusministeri Henna Virkkuselle.
– Jo kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä on korkeasti koulutettuja. Heidän osaamisensa vanhenee nopeammin kuin muilla työntekijäryhmillä ja vaatii enemmän päivittämistä. Työryhmän esitykset parantavat myös korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia, mutta eivät vastaa kaikkiin tarpeisiin, sanoo Akavan koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen.
Pöyhösen mukaan suuri haaste on turvata koulutusmahdollisuudet niille korkeasti koulutetuille, joiden työnantaja ei tue kouluttautumista.
– Erityisen vaikeaa on ikääntyneillä työntekijöillä, joiden korkeakoulututkinnosta saattaa olla aikaa jopa 20–30 vuotta. He putoavat helposti työmarkkinoiden vauhdista, mikäli osaamista ei ole mahdollisuutta päivittää.
Akavalaiset poikkeavat muista työntekijäryhmistä siinä, että he haluavat parantaa osaamistaan myös edetäkseen työurallaan – eivät vain kehittyäkseen nykyisessä työssään.
Omaehtoisen täydennyskoulutuksen ongelma on Pöyhösen mukaan sen kalleus. Opinnot jäävät opiskelijan maksettavaksi, ellei työnantaja korvaa kuluja. Täydennyskoulutuksen sijaan koulutetut saattavat hakeutua suorittamaan kokonaan uutta tutkintoa, koska se on maksutonta.
– Lisärahoitus täydennyskoulutuksen kehittämiseksi on välttämätöntä. Pitää myös muistaa, että toimiva täydennyskoulutusjärjestelmä vapauttaa varsinaisia tutkintoon johtavia opiskelupaikkoja nuorille, sanoo Pöyhönen.
Opiskelijan taloudellinen turva paranee nykyisestä, mikäli työryhmän esittämä aikuiskoulutustuen taso nousee ansiopäivärahan tasolle ja tukiajan pituudesta tulee kiinteä. Akavan mukaan mahdollisuutta osallistua koulutukseen on myös tuettava yksilöille ja yrityksille suunnatuilla verokannusteilla, joiden käyttöä työryhmä on luvannut selvittää.
Akava, SAK ja STTK ovat laatineet yhteisen vetoomuksen, jossa ne vaativat hallitusta muuttamaan päätöksensä eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen. Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa http://www.adressit.com/elakepaatos
Hallituksen politiikkariihessään tekemä päätös eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n mielestä täysin käsittämätön.
”YTN tuomitsee hallituksen yksikseen ja yllättäen päättämän eläkeiän korottamisen. Hallitus hylkäsi kolmikantaisen valmistelun ja teki päätöksen työmarkkinajärjestöjä kuuntelematta, ja jopa eläkeasiantuntijoita kuulematta. Palkansaajat ja työnantajat rahoittavat eläkkeet”, YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
YTN:n työvaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan keskiviikkona ja totesi, että YTN on valmis ryhtymään kaikkiin eriasteisiin järjestöllisiin toimenpiteisiin. ”Toivomme, että hallitus kuuntelee palkansaajajärjestöjä, mutta valmistaudumme myös järjestövalmiuden käyttöön. YTN on valmis tarvittaessa yhtymään jopa yleislakkoon”, Fjäder lupaa. ”Haluamme kääntää pääministerin pään eläkeasiassa. Valitettavaa on, että lakko vääjäämättä kohdistuu myös työnantajiin.”
Palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat keskiviikkoiltana pääministeri Matti Vanhasen eläkelinjausten uudelleenarvioimiseksi. Pääministeri kuitenkin pysyi päätöksessään nostaa eläkeikä 65 vuoteen.
YTN:n mielestä eläkeiän nosto ei kasvata todellista eläkeikää. Työuran piteneminen käytännössä edellyttää, että ihmiset jaksavat töissä pidempään ja ettei yt-neuvotteluissa ensimmäisenä saneerata yli 50-vuotiaita.
Palkansaajajärjestöt järjestävät 14.3. yhteisen tapaamisen, jossa käsitellään hallituksen eläkelinjauksia ja valmistaudutaan yhteisiin tahdonilmaisuihin laajalla rintamalla. YTN:n hallitus päättää jatkotoimista 18.3.
”Hallituksen päätös nostaa eläkeikää vie luottamukselta pohjaa ja herättää kysymyksen, ovatko muutkin työntekijöiden oikeudet vaarassa”.
– Eläkeiän nosto oli hallitukselta kerta kaikkiaan virheellinen päätös, puheenjohtaja Matti Viljanen summaa Akavan puheenjohtajiston yksimielisen kannan.
Akavan puheenjohtajisto ja neuvottelujärjestöjen puheenjohtajat kokoontuivat tänä aamuna keskustelemaan maan hallituksen ilmoituksesta nostaa eläkeikä 65 vuoteen. Hallitus esittää nykyisen, joustavan 63–68-vuoden eläkeiän korvaamista 65 vuoden eläkeiällä.
– Työmarkkinajärjestöillä pitää olla oikeus osallistua ansiosidonnaisen eläkejärjestelmään liittyvään valmisteluun, sillä palkansaajat ja työnantajat ovat sen maksajia, Viljanen muistuttaa.
Akavan puheenjohtajisto odottaa, että maan hallitus palauttaa eläkeasian kolmikantaiseen valmisteluun vielä tämän viikon aikana. Valmistelu pitää jatkossakin tehdä nk. Rantalan eläketyöryhmässä, jossa työmarkkinajärjestöt ovat mukana.
Akava on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että työuria täytyy pidentää, jotta hyvinvointi maassa on jatkossakin taattu. Siksi on omituista, että hallitus toimi asiassa yksin ja ohitti kolmikantaisen valmistelun.
– Kyse ei ole siitä, että palkansaajien mielestä palo on väärin sammutettu, vaan siitä, että hallituksen keino ei yksinkertaisesti toimi. Mitään näyttöä ei ole siitä, että todellinen eläkeikä nousisi kirjaamalla se paperille. Ensisijaista on, että työolot ja ihmisten kohtelu ovat kunnossa, jotta ihmiset jaksavat työssä nykyistä pitempään, puheenjohtaja Matti Viljanen sanoo.
Akava katsoo, että ihmisten ammattitaidon ylläpito, työelämän joustot ja työnantajien asenteisiin vaikuttaminen toimivat nopeammin kuin lainsäädäntö konsanaan. Hallituksen päätös ei vaikuta siihen, että työnantajat irtisanovat usein eläkeikää lähestyvät työntekijät ensimmäisenä.
Akavan paheksuu myös sitä, että hallitus puuttuu ryhmäeläkevakuutuksen ja vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtoihin. Tämä voi johtaa pääomapakoon Suomesta.
Puheenjohtaja Viljanen odottaa tämäniltaisesta palkansaajajohtajien ja pääministerin tapaamisesta varmaa tietoa siitä, onko hallitus todella sosiaalitupon takana.
Akavan hallitus on kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen ensi tiistaiksi 10.3. klo 16. Siellä päätetään mahdollisista jatkotoimista.
Hallitus on kauden puolivälin tarkastelussaan päättänyt nostaa alinta vanhuuseläkeikää 65 vuoteen työllisyysasteen nostamisen takia.
Työllisyysasteen nostaminen on hyvä tavoite, mutta lääke on täysin väärä eikä Uusi Insinööriliitto UIL ry voi sitä hyväksyä.
Päätös eläkeuudistuksesta tulee kansantalouden kannalta erittäin huonoon aikaan ja on signaali siitä, ettei hallitus on valinnut palkansaajia kohtaan keppilinjan. Samalla päätös on viesti siitä, ettei hallitus kanna vastuuta ikääntyvästä työväestöstä.
Ratkaisun ajankohdan tekee epäonnistuneeksi se tosiasia, että mm. ikääntyneitä ylempiä toimihenkilöitä irtisanotaan huonoina aikoina runsaasti, sillä heidän palkkansa on korkeampi kuin uran alkupäässä olevilla.
– Eläkeiän nosto 65 vuoteen lisää ikääntyvien tuskaa. Eläkeikään on pitkä aika ja uuden työpaikan saanti on iän takia vaikeaa, huomauttaa Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari.
Tällä eläkeiän nostolla ei paranneta taloudessamme jylläävää kriisiä eikä sillä myöskään turvata tulevaisuuden hyvinvointia. Samaan aikaan eläkeiän nostopäätöksen kanssa hallitus leikkaa sekä välillisiä että välittömiä veroja. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden eläkeläisten oletetaan maksavan taantuman laskun.
Suomessa toteutettiin vuonna 2005 kolmikantaisesti neuvoteltu eläkeuudistus, jossa luotiin vapaaehtoisuuteen perustuva joustava eläkejärjestelmä. Nykyjärjestelmän mukaan voi työskennellä 68 ikävuoteen saakka ja kerätä suurempaa eläkekertymää. Tämä on erityisen tärkeää heille, joilla on ollut katkoksia työurassa ja näin myös eläkekertymässä. Pidempi työura olisi siis jo nyt mahdollinen, jos ihmiset saisivat pitää työpaikkansa.
Hyökkäys yhteistyötä vastaan
Suomessa on pitkään ollut yhdessä sopimisen ja ristiriitojen sovittelun kulttuuri. Valtio ja sitä edustava kulloinenkin hallitus on ollut tässä yhteistyössä merkittävä osapuoli. Yhteistyön tulevaisuus on näin hallituksen käsissä sen tulevien linjausten myötä.
Äskettäin sovittu kolmikantainen nk. sosiaalitupo ei Uuden Insinööriliiton näkemyksen mukaan ole enää voimassa. Sosiaalitupossa sovittiin yhdessä hallituksen kanssa kolmikantaisesti työeläkkeiden ja työttömyysturvan kehittämisestä sekä yritysten kansaneläkemaksun poistosta. Nyt hallitus vetäytyi yhdessä sovitusta paketista.
– Tuntuu siltä, että kokonaisuus olikin suunniteltu niin, että yrityksiltä saatiin poistettua kansaneläkemaksu ilman vastinetta, Porokari toteaa.