Akava kannattaa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (AKKU) pohtivan työryhmän esityksiä, joilla kannustetaan korkeasti koulutettuja hankkimaan lisäkoulutusta valmistumisen jälkeen.
Työryhmä luovutti perjantaina väliraporttinsa opetusministeri Henna Virkkuselle.
– Jo kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä on korkeasti koulutettuja. Heidän osaamisensa vanhenee nopeammin kuin muilla työntekijäryhmillä ja vaatii enemmän päivittämistä. Työryhmän esitykset parantavat myös korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia, mutta eivät vastaa kaikkiin tarpeisiin, sanoo Akavan koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen.
Pöyhösen mukaan suuri haaste on turvata koulutusmahdollisuudet niille korkeasti koulutetuille, joiden työnantaja ei tue kouluttautumista.
– Erityisen vaikeaa on ikääntyneillä työntekijöillä, joiden korkeakoulututkinnosta saattaa olla aikaa jopa 20–30 vuotta. He putoavat helposti työmarkkinoiden vauhdista, mikäli osaamista ei ole mahdollisuutta päivittää.
Akavalaiset poikkeavat muista työntekijäryhmistä siinä, että he haluavat parantaa osaamistaan myös edetäkseen työurallaan – eivät vain kehittyäkseen nykyisessä työssään.
Omaehtoisen täydennyskoulutuksen ongelma on Pöyhösen mukaan sen kalleus. Opinnot jäävät opiskelijan maksettavaksi, ellei työnantaja korvaa kuluja. Täydennyskoulutuksen sijaan koulutetut saattavat hakeutua suorittamaan kokonaan uutta tutkintoa, koska se on maksutonta.
– Lisärahoitus täydennyskoulutuksen kehittämiseksi on välttämätöntä. Pitää myös muistaa, että toimiva täydennyskoulutusjärjestelmä vapauttaa varsinaisia tutkintoon johtavia opiskelupaikkoja nuorille, sanoo Pöyhönen.
Opiskelijan taloudellinen turva paranee nykyisestä, mikäli työryhmän esittämä aikuiskoulutustuen taso nousee ansiopäivärahan tasolle ja tukiajan pituudesta tulee kiinteä. Akavan mukaan mahdollisuutta osallistua koulutukseen on myös tuettava yksilöille ja yrityksille suunnatuilla verokannusteilla, joiden käyttöä työryhmä on luvannut selvittää.